Kollaja on puhdasta taktikointia

Olin läsnä, kun kalastajat käsittelivät puheissaan kalakämpillä Pohjolan Voimaa siihen aikaan, kun Kemijokea alettiin valjastaa 40-luvulla. En ole mistään yrityksestä kuullut niin paljon pahaa puhetta kuin olen kyseisestä yrityksestä siitä alkaen kuullut.

Tunteeton, muista piittaamaton, ahne, nämä ovat tavanomaisia sanontoja.

Pääjohtaja Erkki Aalto ikään kuin antoi kasvot yhtiölle.

Kun itse olin 13-vuotias, isäni totesi, ettei minun kannattaisi jatkaa kellolaisen sukumme satoja vuosia vanhaa perinnettä kalastajana, sillä voimayhtiöt eivät tunne mitään muuta kuin oman voittonsa maksimoinnin.

Sittemmin sain tuta asian vielä lähempää, kun kotijoellani Iijoella alettiin heitellä kahvipaketteja ja viinapulloja helikoptereista taisteltaessa köyhien jokivarsiasukkaiden koskiosuuksista.

Etelän sijoittajat, muun muassa metsäteollisuus, eivät ole koskaan suostuneet kansan vaatimuksiin lohiportaista, vaikka niiden hyöty muualla on ollut tiedossa jo ennen jokiemme valjastamista. Vastustus on jatkunut jo 70 vuotta.

Minusta presidentti Kekkosen hyvän ystävän akateemikko Kustaa Vilkunan johdolla tehty Lohi niminen tietokirja vuodelta 1967 on lukemisen arvoinen jokaiselle suomalaiselle.

Isäni neuvojen perusteella luin sähkövoimatekniikkaa ja seurasin paikan päällä, kun puhuttiin ensimmäisten ydinvoimalaitostemme säätövoimasta. Siinä pääosaa näyttelivät terästehtaiden ja puuhiomojen suuritehoiset laitokset.

Nyt puhutaan säätövoiman tarpeesta vesivoimalla, kun halutaan saada taktillisista syistä yleinen mediakiinnostus pois kalaportaista ja luontoarvojen vaalimisesta.

(MT 12.8.) Petteri Orpo ja Ville Niinistö ottavat asiaan sellaisen kannan, jota jokainen pohjoissuomalaiseksi itsensä tuntevakin edustaa. Markus Lohikaan ei lähde Kollajaa suoraan tukemaan. Pääministerin kanta on piilossa, mutta sen tiedän, että hänkin on Iijoen kalaportaiden puolella.

Kuten suuri osa suomalaisista, olen minäkin Pohjoisen Suomen metsien, vesien ja tuntureiden ihannoija.

Tiedän, että monella meistä on tiedossa työpaikka ja tulevaisuus Suomessa, jos kehitämme luontoarvojamme ja niihin liittyviä toimintoja kuten matkailua, kalastusta, retkeilyä ja monia muita asioita.

Alan asiantuntijana ihmettelen vieläkin sitä, miksei jokiemme vesivoimia siirretä yhteiskunnan omistukseen ja vuokrata määräaikaissopimuksin niitä hyödyntäville tahoille.

Vaasa