Vanhaa terveysviljaa

Speltti (Triticum spelta) on vanha vehnälle sukua oleva vilja. Sitä on viljelty jo 9 000 vuotta.

Spelttiä viljeltiin Euroopassa yleisesti vielä keskiajalla, mutta teollistumisen myötä se joutui väistymään runsassatoisempien ja helpommin käsiteltävien viljojen tieltä. Viljelyperinne säilyi kuitenkin muuan muassa Saksan vuoristoseuduilla, missä speltti karun maan kasvina menestyy.

Speltti tuli uudelleen muotiin, kun 1970-luvulla löydettiin nunna Hildegard Bingeniläisen kertomukset 1 100-luvulta, missä hän kertoi speltin auttavan moniin tauteihin, esimerkiksi masennukseen.

Speltissä on pähkinämäinen jälkimaku. Siinä on enemmän kuitua, proteiinia ja muita arvokkaita ravintoaineita kuin tavallisessa vehnässä.

Speltissä on gluteenia. Se ei siis sovi keliaakikoille.

Speltin jyvät ovat tiiviisti kiinni ulkokuoressa. Ne pitää irrottaa ennen jauhamista tarkoitukseen suunnitellulla kuorimakoneella.

Speltin viljely alkoi kiinnostaa Suomessa 1990-luvulla.

Suomessa tunnetuimpia speltin tuottajia ovat Sunspelt Rääkkylässä, Birkkalan tila Suomusjärvellä, Mooseksen vilja Kouvolassa ja Malmgårdin kartano Pernajassa.

Viljelyalan arvioidaan olevan nyt vajaa 1 500 hehtaaria. Muihin viljakasveihin verrattuna ala on todella pieni. Esimerkiksi vehnää viljellään yli 240 000 hehtaarilla.