Lukijalta: Käännytyslaki aiheuttaa särön oikeusvaltioon

Karin Kannalan mielestä käännytyslaki ei romuttanut Suomea oikeusvaltiona, mutta pahan särön se aiheutti. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomi oikeusvaltiona ei ole käännytyslain säätämisen takia romuttunut. Pahan särön se on kuitenkin saanut.

Lakia valmisteltaessa eduskunta kuuli asiantuntijoina 18 oikeustieteilijää. Heistä 16 oli professoria, 2 tutkijatohtoria. He kaikki katsoivat, ettei laki ole hyväksyttävissä perustuslain, EU-oikeuden ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten vuoksi.

Lakia ”peesasivat” hallitukseen ja eduskuntaan sidoksissa olevat valtioneuvoston oikeuskansleri Pöysti ja eduskunnan oikeusasiamies Jääskeläinen. Näiden lisäksi lain puoltajat väittivät toistuvasti tukeutuvansa emeritusprofessori Mikael Hidénin lausuntoon, vaikka Hidénin lausunto oli kuitenkin selvästi kielteinen lain säätämiselle.

Näin hän toteaa: "poikkeuslaki tai mikään muukaan kansallinen säädös ei voi vapauttaa valtiota täyttämästä valtiota sitovista kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista johtuvia vaatimuksia.” Edelleen hän lausuu: ”Lisäksi perustuslain 23 §:stä seuraa, että edes poikkeusoloissa ei ole mahdollista säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia.”

Hidénin kanta on hankala rajamiehille: ”Valtiota sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet sitovat suoraan myös kyseisiä asioita hoitavia Suomen viranomaisia.”

Rajavartiolakia ja poikkeusoloja koskevaa valmiuslakia uudistettiin vuonna 2022 nimenomaan hybridiuhan vuoksi. Valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa ”lakia sovellettaessa on noudatettava Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettuja sääntöjä.

Miksi käännytyslaki sitten säädettiin? Se säädettiin, koska hallitus halusi poiketa Suomen perustuslain mukaisesta ulkomaalaisen oikeudesta hakea turvapaikkaa, palautuskiellosta ja oikeusturvasta eli oikeudesta saada perusteltu päätös ja asianmukaisesta valitusoikeudesta kielteisen päätöksen tilanteessa.

Perustuslaki sallii poikkeusten säätämisen. Perustuslain 23 §:n mukaan voidaan säätää ”poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.”

Käännytyslakia ei ole säädetty aseellisen hyökkäyksen, ei edes poikkeusolojen varalta, vaan normaalioloja varten välineellistettyyn maahantuloon. Laki on häpeällinen vaihe Suomen oikeus- ja poliittisessa historiassa. Vastaavaa laittomuutta eduskunnan toimissa ei tapahtunut edes 30-luvulla ja toisen maailmansodan aikana.

Kari Kannala

asianajaja (eläkkeellä)