Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Aristoteleen kantapäähän osui

    Toimitukselta

    ”Apua sai yhteensä 23 lemmikin omistajaa, joista liiton mukaan 14 oli ilotulitekarkureita.”

    ”Lisää suosikkiproteiinisi: kanaa, lihaa, kalaa tai kasvissyöjä ja nauti...”

    ”Konepajat hyötyvät investointikysynnästä, kun elvytyspaketit konkretisoituvat ja toimitusketjujen pullonkauloja tilkitään.”

    Poiminnat on jaettu Aristoteleen kantapää -ryhmässä Facebookissa. Ylen radio-ohjelman mukaan nimetty ryhmä ilmiantaa kielikukkasia, ohilaukauksia, ontuvia sanontoja ja nyrjähtäneitä lauseita mediasta ja muualta.

    Tekevälle sattuu, horjuvat ilmaisut hämmentävät ja huvittavat.

    L uetun ymmärtämisen vaikeudet eivät aina johdu huolimattomasta kirjoittajasta. Viime viikolla minut pysäytti Helsingin Sanomien uutinen lasten ja nuorten lukutaidon heikentymisestä.

    Lehden verkkokyselyyn oli vastannut yli 200 opettajaa. Heidän mukaansa ongelmia on paitsi lasten ja nuorten peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä. Monet aikuisille tutut ilmaukset ovat vieraita, ja sanavarasto on usein suppea.

    Ei ihme, että lukeminen on työlästä ja hidasta ja luetun ymmärtäminen on vaikeaa. Kirjan lukeminen on jutun mukaan monelle koululaiselle outoa: se, että aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Turhauttavaa ja aika tylsää.

    ”Käytännössä Suomessa kaikki oppivat kyllä lukemaan, saamaan tekstistä selvää. Mutta tuleeko sinusta lukija – että ymmärrät, mitä luet ja osaat käsitellä tekstiä – vaatii sitä, että on runsaasti lukukokemusta”, lukutaitoa tutkinut professori Marja-Kristiina Lerkkanen toteaa jutussa.

    Sinänsä uutinen ei yllätä. Kun katsominen korvaa yhä useammin lukemisen ja viestejä vievät sanojen sijaan emojit, gifit ja meemit, ei ihme, että lukeminen ja kirjoittaminen takkuavat.

    Lukemista haittaa myös keskittymiskyvyn puute. Sen tunnistaa myös moni aikuinen. Itsekin huomaan turhan usein selaavani puhelimesta uutisia ja somepäivityksiä ajatusta vailla. Se, miksi olin ylipäätään tarttunut puhelimeen ja mitä olin hakemassa, on aikaa sitten unohtunut.

    Lukeminen vaatii keskittymistä. Jos keskittymiskyky on kuin gerbiilillä, ei lukemisesta tule yhtään mitään. Ajatus katkeaa.

    Lukutaidossa on kyse isosta asiasta. Sanat ja lauseet ovat ajattelun välineitä. Kielipuolena asioiden käsittely ja ajattelu menee vähän sinnepäin. Siksi lasten lukutaidon heikkenemisen seuraukset pelottavat.

    Täsmällinen, huolellinen lause kertoo huolellisesta ajattelusta. Luulen, että suurin osa median kielivirheistä ja ontuvista ilmaisuista johtuu kiireestä ja paineesta: ei ole ehditty ajatella loppuun asti.

    Joskus pilkka osuu omaan nilkkaan. Editoijana huomaan, että toisinaan olen itsekin päästänyt läpi kummallisia ajatuksia. Lause olisi pitänyt lukea vielä kerran ja miettiä, kulkeeko ajatus. Aina ei kulje.

    Saahan sitä kömmähdyksille nauraakin. Kielikukkasten poimiminen on paitsi hauskaa myös hyödyllistä. On hyvä, että kieleen, sen rakenteisiin ja sanoihin kiinnitetään huomiota. Suomen kieli ansaitsee huomiota ja vaalimista.

    Entä mitä vikaa on Aristoteleen kantapäässä? Ei välttämättä yhtään mitään. Akilles oli se tyyppi, jonka heikko kohta oli kantapää.

    Kirjoittaja on Kantrin tuottaja.