Glyfosaatin käyttöluvalle saatava jatkoa

Suomi on CA-viljelyn eli suorakylvön käyttöönotossa pinta-alaansa nähden edelläkävijä Euroopassa. Viidennes vilja-alasta viljellään CA-menetelmin. Se on enemmän kuin luomuviljelyssä oleva ala.

CA-viljely on ympäristöystävällistä maataloutta, jossa maa on kasvipeitteinen ja sitä muokataan mahdollisimman vähän. Näin maasta irtoaa vähemmän ravinteita vesistöihin ja vähemmän hiilidioksidia ilmakehään. Kun maata ei kynnetä, maan orgaaninen aines ja pieneliötoiminta lisääntyvät. Myös maan rakenne ja kasvukunto paranevat.

Suomen tukipolitiikka kannustaa lisäämään kasvipeitteisyyttä, ja noin puolet viljakasvien pinta-alasta on talviaikaisesti kasvipeitteistä. Osa siitä alasta kylvetään suoraan sänkeen, ja osalla pinta muokataan ennen kylvöä.

CA-viljely vähentää myös ilmastomuutoksen vaikutusta. Maa toimii hiilinieluna, kun sitä ei muokata. Vuodessa peltoon voidaan sitoa hiiltä 200–1 000 kiloa hehtaaria kohti, mikä hapettuessaan ilmaan aiheuttaa maalajista riippuen noin 1–3 tonnia hiilidioksidia hehtaarilta.

Muokkauksen vähentäminen pienentää myös polttoaineen kulutusta 20–30 litraa hehtaarilta sekä siitä tulevia hiilidioksidipäästöjä.

Perinteinen kyntöön perustuva viljely kuluttaa sen sijaan maata. Kyntö lisää maahan ylimääräistä happea. Kun happi yhtyy maassa olevaan hiileen, se aiheuttaa maan orgaanisen aineen vähenemistä ja hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Jopa puolet maan orgaanisesta aineesta on menetetty kyntöaikakaudella.

Nurmikasvivuorottelua on esitetty keinoksi maan orgaanisen aineen lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi etenkin turvemailla. Nurmen vaikutus perustuu siihen, että monivuotista nurmea ei kynnetä moneen vuoteen, joten maa saa olla silloin rauhassa ja sitoa hiiltä maahan. Nurmikasvustot kuitenkin joudutaan muutaman vuoden välein uusimaan, jolloin ne ovat välillä viljalla.

Suorakylvössä maa on sen sijaan vuodesta toiseen kyntämättömänä, joten sen myönteiset vaikutukset maahan ja ympäristöön ovat pysyviä.

Suomalaisen Itämeritutkimuksen mukaan suorakylvetty pelto vastaa eroosiovaikutuksiltaan nurmea. Myös turvemaiden hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi esitetään niiden pitämistä nurmella. Nurmen sijaan suorakylvöllä olisi saavutettavissa yhtäläisiä vaikutuksia, mutta sitä ei ole vielä täysin oivallettu.

Tämä siitä huolimatta että kahdessa 10-vuotisessa valtakunnallisessa tutkimuksessa suorakylvöllä on saatu parempia satoja kuin kyntämällä. Myös maaperä ja ympäristövaikutukset ovat kokeissa olleet merkittävän positiivisia.

Ympäristövaikutusten lisäksi suorakylvö vähentää myös viljelyn kustannuksia ja parantaa siten viljelyn kannattavuutta.

Kun CA-viljelyssä maata ei muokata, juolavehnän kaltaiset monivuotiset rikkakasvit torjutaan glyfosaatilla. Sen käytön kieltäminen lopettaisi CA-viljelyn, mikä on vastoin EU:n ympäristötavoitteita.

Myös perinteisissä viljelymenetelmissä joudutaan glyfosaattia käyttämään muutaman vuoden välein monivuotisten rikkakasvien kurissapitämiseksi.

Glyfosaatin käyttökiellosta seuraisi monia maanviljelylle ja ympäristölle haitallisia seurauksia. Se aiheuttaisi viljelijöille paljon lisää työtä ja suuria lisäkustannuksia Rikkakasvien lisääntyessä satotasot laskisivat ja viljan laatu heikkenisi.

Jouduttaisiin siirtymään takaisin kyntöön ja muutaman vuoden välein tehtävään avokesannointiin, jotka ovat ympäristövaikutuksiltaan ilmasto- ja vesiensuojelutavoitteiden vastaisia. Avokesannoinnissa yhden vuoden sato menetetään ja useat muokkauskerrat rikkakasvien vähentämiseksi heikentävät maan rakennetta ja pieneliötoimintaa.

Kotimainen ruokaturva vaarantuisi, viljelijöiden kustannukset nousisivat ja kilpailukyky ulkomailta glyfosaatin avulla tuotettuihin tuotteisiin vähenisi.

Suomessa glyfosaatin käyttö on maltillista. Se ruiskutetaan rikkakasveille maan pintaan, jossa se hajoaa vaarattomaksi ja määrältään hyvin vähäiseksi. Suoraan kasvustoon ruiskutus rikkakasvien torjumiseksi ja samalla viljan kuivattamiseksi ennen puintia on kiellettyä, mutta muualla maailmassa se sallitaan.

Käyttökiellon sijaan jo ruiskutusten kieltäminen kasvustoon ennen puintia estäisi jäämien pääsyn ravintoketjuun ja ratkaisisi glyfosaatin käytön epäkohdat suurimmaksi osaksi.

Jos glyfosaatin vaikutuksista tehtäisiin vaikutusarvio, missä sen käytöllä saavutettuja etuja verrataan käytön mahdollisiin haittoihin, kokonaisedut ovat monta kertaa suuremmat kuin haitat.

Suomen CA-viljelyn yhdistys pitää glyfosaatin myyntiluvan jatkamista välttämättömänä, koska korvaavia torjunta-aineita ei ole käytössä ja aineen haitoille ei ole kiistatonta näyttöä.