Asiantuntijalta: Palokin koskien vapauttaminen olisi merkittävä ennallistamisteko jopa Euroopan mittakaavassa

Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen Saimaan järvilohelle ja järvitaimenelle on lähempänä kuin koskaan. Pitkään jumissa ollut hanke otti juhannuksen alla aimo askeleen eteenpäin, kun valtioneuvosto teki virallisen tarjouksen padon ja voimalaitoksen lunastamisesta.

Pohjois-Karjalan Sähkö (PKS) ja sen omistajakunnat eivät kuitenkaan hyväksyneet vähimmäishinnaksi esitettyä 40 miljoonaa euroa. Yhtiön mielestä voimalaitoksen arvo on ainakin 80 miljoonaa euroa.

Rahoitusta on tarjolla myös ulkomailta. Viime marraskuussa hanke sai noin 1,9 miljoonan euroa eurooppalaiselta Open Rivers Programme -järjestöltä. Vaateyhtiö Patagonian osakkeenomistaja Holdfast Collective kertoi elokuun alussa sitoutuneensa rahoittamaan hanketta noin 1,7 miljoonalla eurolla.

Saimaan järvilohta on yritetty pelastaa Pielinen–Lieksanjoki- sekä Pielisjoki–Ala-Koitajoki–Saimaa-alueilla. Pielisjoessa sijaitsevat Kuurnan ja Kaltimon voimalaitokset sekä Ala-Koitajoen Pamilon voimalaitos estävät kuitenkin lohikalojen kutuvaellukset siellä.

Lohikaloille on yritetty luoda myös poikastuotantoalueita. Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle vuonna 2019 valmistunut Laurinvirta oli hyvä yritys, mutta tulos on ollut pettymys. Hankkeeseen on käytetty miljoonia euroja valtion ja yksityistä rahaa, mutta poikastuotanto on ollut vaatimatonta.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen säilymistä Saimaalla onkin 1970-luvulta lähtien tekohengitetty viljelemällä emokaloja ja istukkaita.

Lajien tulevaisuus ei voi olla luonnosta pyydettyjen emokalojen ja istutusten varassa. Tarvitaan luontaisia poikastuotantoalueita.

Katseet kohdistuvat nyt Heinäveden reittiin ja Palokin koskiin, jonne Outokumpu Oy rakennutti Nälönvirran padon ja voimalaitoksen vuonna 1961. Padon rakentaminen katkaisi Juojärven ja Varisveden välisen reitin ja pysäytti Saimaan järvilohen ja järvitaimenen nousun kutualueilleen.

Padon purkaminen ja kymmenen kosken ennallistaminen toisi virtavesien vaelluskaloille jopa 40 hehtaaria kutualueita ja 1 500 kilometriä uusia reittejä sekä yhdistäisi padon yläpuoliset kutualueet Saimaan syönnösalueisiin.

Heinäveden Palokin koskien kohtalosta taitettiin peistä jo 1990-luvun alussa. Ennallistaminen tyssäsi kuitenkin silloisen voimalaitoksen omistajan Fortumin vastustukseen.

Hanke sai vauhtia, kun Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjattiin 20.6.2023 tavoitteeksi ”yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa - - edistää Heinäveden Palokin koskien ennallistamista uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi”. Hankkeeseen varattiin 20 miljoonaa euroa.

Jo ennen hallitusneuvotteluja Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kalatalouskeskukset vaativat yhteisessä vetoomuksessaan Palokin koskien ennallistamista. Perusteena oli, että Saimaan järvilohta ja järvitaimenta uhkaa sukupuutto, ellei kalojen luontaista elinkiertoa onnistuta palauttamaan. Samoilla linjoilla olivat Suomen WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti syksyllä 2023 agronomi Esa Härmälän selvitysmieheksi laatimaan ratkaisuehdotusta Palokin koskien ennallistamisesta hallitusohjelman mukaisesti. Härmälä esitti vuoden 2024 alun raportissaan, että tiettyjen reunaehtojen täyttyessä Palokin voimalaitoksen purkaminen ja koskien ennallistaminen on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, joka maksaisi 50 miljoonaa euroa.

Ennallistaminen sai tukevamman selustan kevään 2024 kehysriihessä, kun vastuu siitä siirrettiin maa- ja metsätalousministeriöltä kokonaan valtioneuvostolle. Samalla pelastui Luonnonvarakeskuksen lakkautuslistalle laitettu Enonkosken kalanviljelylaitos. Kehysriihen muistiinpanoihin kirjattiin, että osana järvilohitoimenpiteitä huolehditaan Enonkosken kalanviljelylaitoksen säilymisestä ja sen toiminnan vahvistamisesta keskeisimpänä Saimaan uhanalaisten kalakantojen säilyttämistä turvaavana viljelylaitoksena.

PKS:n Palokin voimalaitos. Kuva: Jouni Koskela

Marraskuussa 2025 pääministeri Orpo tapasi Itä-Suomi -foorumin yhteydessä Mikkelissä PKS:n omistajakuntien edustajia. Tapaamisessa omistajakunnat sopivat hankkeen etenemisen työnjaosta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjesti kuntakierroksen yhteisen tilannekuvan luomiseksi.

PKS:n suurimpana yksittäisenä omistajana Joensuu kokosi yhteen omistajakuntien edustajat, jotka tapasivat myös valtioneuvoston kanslian edustajia ja PKS:n johtoa. Sittemmin neuvotteluja PKS:n ja valtioneuvoston kanssa kävi suppeampi ryhmä, Heinäveden, Kuopion, Joensuun ja Juuan muodostama niin sanottu kuntanelikko.

Kuntanelikko teki hyvää työtä ja päätös voimalaitoksen myymisestä piti tehdä elokuun loppuun mennessä. PKS:n omistajakunnat päättivät kuitenkin järjestää aiheesta vielä yhden seminaarin. Lopullista päätöstä odotetaan syys–lokakuussa.

PKS:n omistaa käytännössä 17 kuntaa. Ratkaisun avaimet ovat omistajakuntien edustajilla PKS:n ja PKS:stä yli 54 prosenttia omistavan Pohjois-Karjalan Energiaholdingin hallintoelimissä.

Nälönvirran padon purkaminen, Palokin voimalaitoksen alasajo ja koskien ennallistaminen paitsi auttaisi uhanalaisia lohikaloja lisääntymään, nostaisi myös koko alueen arvoa erinomaisena luonto- ja kalastusmatkailukohteena. Se olisi tämän vuosisadan luonnonsuojeluteko Suomessa ja merkittävä virtavesien ennallistaminen jopa Euroopan mittakaavassa.

Jouni Koskela

biologi

Savonlinna