Kaikkonen: Maatalous on autettava pahimman yli

Hallitus kokoontuu budjettiriiheensä syyskuun alkupäivinä. Haluan lähettää hallitukselle terveisiä.

Kotimainen ruoka on vahva osa kansallista turvallisuutta. Jos kriisi tulee, ruokaa tulee vain, jos meillä on edelleen kannattavia tiloja ja viljelijöitä, jotka pystyvät tekemään työtään.

Maatalouden kannattavuus on Suomessa koko EU:n heikointa (MT 26.8.). Maailmantalouden ja turvallisuusympäristön epävarmuus näkyy suoraan maatilojen kustannuksissa. Viljelijä ei useinkaan voi siirtää kustannusten nousua oman tuotteensa hintaan.

On sanomattakin selvää, ettei ruokaa voi tuottaa tappiolla vuodesta toiseen.

Ruotsissa kustannuskriisiin on reagoitu 149 miljoonan euron kriisitukiohjelmalla. Jos Ruotsissa voidaan reagoida näin, miksi Suomessa ei tehtäisi edes hieman nykyistä enemmän? Keskusta esittää määräaikaista tukiohjelmaa, johon kuuluisivat maatalouden määräaikainen kiinteistöverovapaus ja energian ja lannoitteiden kustannustuki.

Toinen kiireellisesti vahvoja toimia vaativa asia on afrikkalainen sikarutto, jota todettiin heinäkuun lopussa ensi kertaa Suomessa villisioilla. Kaikki mahdollinen on tehtävä sen estämiseksi, ettei tauti pääse tuotantosikaloihin eikä leviä uusille alueille.

Taudin torjuntaan, kuolleiden villisikojen etsintään ja alueiden kartoittamiseen on oltava riittävästi ihmisiä ja rahaa. Myös Puolustusvoimien ja varusmiesten hyödyntämistä esimerkiksi maastoetsinnöissä, kartoituksessa ja tarvittavien aitojen rakentamisessa on selvitettävä. Kansallisessa kriisissä käytetään niitä voimavaroja, joita yhteiskunnalla on.

Suomen villisikakantaa on vähennettävä määrätietoisesti siellä, missä metsästys voidaan tautiturvallisesti toteuttaa.

Sikatalouden taloudelliset menetykset on otettava vakavasti. Eläintauti on jo vaikuttanut vientimarkkinoihin. Tuottajia ei voida jättää yksin kantamaan laskua tilanteesta, jonka seuraukset koskevat koko suomalaista ruokaketjua. Budjettiriihessä on varauduttava sekä taudintorjunnan kustannuksiin että tuottajille aiheutuviin menetyksiin.

Maatalouden kriisin tunnistamisen ohella tarvitaan tervettä järkeä taloudenpidossa. Hallitus voisi vielä perua suunnitelmansa kaavamaisesta yhteisöveroalennuksesta. Yritysverotusta olisi parempi uudistaa kasvuun ja investointeihin kannustavalla tavalla, Viron veromallista oppia hakien.

Budjettiriihi on lopulta arvovalinta. Mihin Suomi uskoo? Mihin haluamme panostaa ja mikä on meidän yhteinen näkymä tulevaisuuden Suomesta?

Keskusta uskoo työhön, yrittämiseen, investointeihin ja koko Suomen elinvoimaan. Tiedämme myös sen, että suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys.

Hallituksen budjettiriihen yksi tärkein viesti pitäisi olla yksinkertainen: varmistetaan, että Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa myös huomenna. Se on vakuutus Suomelle.