Välttämättömyyden manipulointia

Mielipide

14.12.202001:00

Kolumni

Kaijaleena Runsten

Seisoin eräänä iltana postin asiamiespisteen edustalla jonottamassa pakettia. Turvavälien pito alkoi postin edessä näyttää vaikealta, mitä tilannetta en ole koronavuonna kokenut. Nytkin saatoin sen välttää, kun sijoittauduin aivan aulan laidalle. Onneksi kaikilla oli myös kasvomaskit.

Vuoronumeroiden hitaasti kulkiessa oli aikaa tarkkailla, minkälaisia paketteja ihmiset noutivat. Se vahvisti, että monenlaisen tavaran joulukauppa käy hyvin verkossa.

Sinänsä kaupanteko on hyvä ilmiö. Talouden rattaita kannattaa nyt pyörittää, jos vain on töitä ja toimeentuloa. Vain sen turvin pystymme yhdessä selviämään taantumasta. Verotuloilla tuemme niitäkin, joilta korona vei työt.

Mutta... Aina marraskuussa minuun iskee ällötys. Se alkaa saman tien, kun joulumainonta ilmestyy näkösälle. Vaikka en ole säännöllinen televisionkatsoja, mainonnalta ei voi välttyä. Sosiaalinen media ja sähköpostin asiakaskirjeet tuottavat ähkyä, samoin ulko- ja myymälämainokset.

Viime vuosina ällötys on lisääntynyt, kun joulu on saanut ostohumalan vahvistamiseen sopivat "etkot". Musta perjantai on amerikkalaisten Kiitospäivän yhteyteen kehitetty alennusvyörytys.

Toki viisas kuluttaja voi hyödyntää tarjoukset hankintoihin, joita todella tarvitsee. Sillä minäkin sitä pakettia perustelin, vaikka jonotus kesti. Tilasin mustalla hinnalla kimppahevoselle välttämättömiä tarvikkeita ja itselle ulkohommiin kaulurin. Säästyin ajamasta erikoismyymälään.

Jokaisella tietenkin on oma määritelmänsä sille, mikä on välttämätöntä. Siihenhän koko nykyinen kaupallinen toiminta nojaa. Välttämättömyyden manipulointia ovat niin joulukauppa kuin varsinkin mustan viikon tarjoukset. Niitä seuraavat kätevästi talvialennusmyynnit.

Olemme laumaeläimiä, jotka toisiaan matkien innostuvat yhä uusista hankinnoista. Siihen kuluttamisen ideologia perustuu. Eihän niitä mainoksia muutoin tursuaisi, elleivät ne myös tehoaisi.

Tänä vuonna ällötys meni ärtymyksen puolelle. Samoihin aikoihin kun vähätkin kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumat ja jopa lasten harrastuksia laitettiin sulkuun koronan vuoksi, ihmiset tungeksivat kuvien perusteella Seinäjoen Ideaparkiin mustan viikonlopun tarjouskaupoille. Varmasti sama ilmiö nähtiin muissakin kauppakeskuksissa.

Hei oikeasti! Missä on kauppiaiden vastuullisuus ja missä kuluttajien järki?

Kun verkkokaupasta saa käytännössä kaiken saman kuin oikeista myymälöistä, miksi vaarantaa oma ja läheisten turvallisuus altistumalla mahdollisesti moisessa tungoksessa? Viiden tai kymmenen euron alennuksen tähdenkö?

Ämpärimania elää keskuudessamme sinnikkäästi, vaikka ilmaisämpäreistä heitetään herkästi herjaa pula-ajan eläneiden syntinä.

Kun niin halvalla sain, totesi huoltamoyrittäjä Sulo Vilén aikanaan legendaarisessa Tankki täyteen -sarjassa. Suositan nuorempiakin polvia katsomaan sitä Yle Areenasta. Sarjassa liikutaan suomalaisuuden ja nousevan kulutusyhteiskunnan ytimessä.

Sulon toiminnan moottorina oli 1970-luvun lopulla vielä kiertotalous. Hän keräsi tavaraa, jonka hän ajatteli voivansa korjata ja siten hyödyntää tai jopa myydä edelleen. Sulo myös auttoi läheisiään tavaran antamisen sijaan, olkoonkin, että välillä Emmi-vaimon piti häntä siihen hieman kannustaa.

Kestävää ja kohtuullista joulunaikaa!

Kolumnia on korjattu 14.12. kello 14:47: yliesöryntäys tapahtui Seinäjoen Ideaparkissa, ei Lempäälässä.