Kanalintukantojen vaihtelusta

Heikki Helle puolusteli nykyisen kanalintujen alamäen syyksi pääosin luonnon olosuhteita (MT 24.5.). Hän väitti, että kanalinnut ovat tulleet toimeen kotoperäisten petojen kanssa kehityshistoriansa ajan ilman sukupuuttoon kuolemista. Niinpä.

Hän kuitenkin ilmeisen tarkoitushakuisesti jätti kertomatta, että aikaisemmin myös kotoperäiset pedot tulivat toimeen maastoissamme täysin rauhoittamattomina ilman sukupuuttoon kuolemista. Se johtui siitä, että metsästysseurat osasivat säädellä riista- ja petokantoja oikealla tavalla.

Kannattaisi tuoda esille myös sellaisia tutkimuksia, joissa esimerkiksi selvitetään radioseurannan avulla, mitkä pedot tappavat eniten teeriä, tai miten kanahaukka tappaa riekkoja. Palautamme mieliin erään torpatun kanahaukkatutkimuksen. Se kertoo paljon.

Pohjanmaan rh-piirissä oli tarkoitus tehdä tutkimus kanahaukan vaikutuksesta kanalintuihin. Alue olisi jaettu neljään lohkoon, kahdesta olisi pyydetty kanahaukat pois ja kaksi aluetta olisi jätetty ennallaan. Hankkeen toteutusvaiheessa se ajettiin alas, koska pyydetyt vanhat kanahaukat määrättiin vapautettavaksi ja nuoret siirrettäväksi muualle.

Hankkeesta tuli siten turha ja siitä luovuttiin. Ymmärrän alasajon: Tutkimus olisi selvittänyt kanahaukan vaikutuksen kanalintujen elämään, ja se ei olisi ollut suojelijoiden mieleen.

Korostamme edelleen petoarmeijoiden tappovaikutusta suurimpana tekijänä kanalintukantojen alamäkeen. Täysrauhoitusten purkamiset pitää ottaa toimintaohjelmiin ja niitä on alettava purkaa.

Riistaviranomaisemme toimesta on alkanut tehokas petojen rauhoittaminen viime vuosikymmeninä. He myös edelleen toimivat tehokkaasti petokantojen kasvattamiseksi. Se on vahva syy nykyiseen kanalintulintukantojen alamäkeen.

Viime aikojen sääntelykehitys näyttäisi siltä, että riistaviranomaiset pyrkivät voimakkaasti keskittämään ja kahmimaan riistakantojen päätäntäoikeuksia itselleen. Se ei ole oikea kehityssuunta.

Vastuunkanto alueellisista riista- ja petokannoista kuuluu metsästysseuroille. He tuntevat alueensa eläinkannat ja osaavat hoitaa ne terveemmälle tolalle. Metsästysseuroissa vanhemmat opettivat jo kauan sitten nuoremmilleen, että metsästäjän pitää tietää mitä ja kuinka paljon riistaa metsässä on, ja he tietävät sen.