Pidetään koko Suomi asuttuna
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluekehitys- eli rakennerahastovarojen käytöstä vuosina 2021–2027. EU-rahoituksen osuus tulee olemaan noin 1,6 miljardia euroa.
Kun mukaan lasketaan kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus, kyse on kokonaisuudessaan noin 4–5 miljardin kehittämishankkeista.
Rakennerahastohankkeissa elinkeinoläheisyys ja yritysten kehittäminen ovat keskeisessä roolissa, joten yritysten kannalta on merkityksellistä, miten rakennerahastovarat maan sisällä jaetaan.
Hankkeilla tuetaan muun muassa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, yhteistyön lisäämistä korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä, osaavan työvoiman saatavuutta ja elinikäistä oppimista.
Nykyisellään yli 70 prosenttia alueellisesta aluekehitysrahoituksesta kohdentuu Itä- ja Pohjois- Suomeen. Aluekehitysvaroilla on saavutettu hyviä vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja
Pohjois-Suomi ovat kuitenkin kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet.
Hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea. Alueiden kehitystä tuleekin tarkastella hienojakoisella tasolla.
Itä- ja Pohjois-Suomella on käytössä erityinen pohjoisten, harvaan asuttujen pysyvien haittojen lieventämiseen varattu oma tukensa. Se on 30 euroa asukasta kohden vuodessa.
Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta (niin sanottu siirtymäalue). Ainoastaan Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä.
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus edellyttää varojen merkittävää kohdentumista kaikkialle Suomeen. Tärkeää on käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Ilmo Eerola
Vähäkyrö/Vaasa
Aluekehitysvaroilla on saavutettu hyviä vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

