Riskiperusteisuus vähentäisi Suomen maataloustarkastuksia

MTK:n johtajista koostuva lähetystö vieraili juuri Seinäjoella Maaseutuvirastossa eli Mavissa keskustelemassa muun muassa sähköisen tukihaun hankaluuksista ja maatalousbyrokratiasta. Rakentava keskustelu on varmasti tarpeen ja hyvä asia.

Osa byrokratiasta liittyy maataloustukien tarkastuksiin. Kansallista kasvintuotannon tukea hakeneista maatiloista vähintään viisi prosenttia on tarkastettava paikalla tehtävin tarkastuksin. Kansallista kotieläintukea naudoista hakeneista tiloista on tarkastettava samoin vähintään viisi prosenttia. Vaatimus lähtee EU:n säädöksistä.

Suomessa maataloustukien hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat kuitenkin verrattuna muihin EU:n jäsenmaihin varsin toimivat, vaikka nyt ongelmia on ilmennytkin. Viljelijät pyrkivät Suomessa varsin tunnollisesti noudattamaan säädöksiä. Siten virheiden riski on keskimääräistä selvästi vähäisempi.

Tehokkuuden kannalta valvonta tulee kohdistaa sinne, missä riskit ovat suurimmat. Siten niissä EU-maissa, joissa hallinto- ja valvontajärjestelmien todetaan toimivan huonosti, tulisi tarkastuksia olla viisi prosenttia ja tarvittaessa enemmänkin.

Niissä maissa, missä hallinto- ja valvontajärjestelmä toimivat yleisesti ottaen hyvin (esimerkiksi Suomi ja Viro) tarkastuksia olisi järkevää olla vain 2–3 prosenttia.

Tarkastusbyrokratia vähenisi. Tässä olisi jäsenmaille kannuste panostaa resursseja maataloushallintoon monien valtioiden nyt karsiessa resursseja.

Riskiperusteisuus vähentäisi maataloustarkastuksia Suomessa ja toisi siihen tehokkuutta EU-tasolla. Asia on ollut esillä jo vuosia sitten. Suomalaisten meppien ja päättäjien kannattaa ajaa asiaa.