Minttu Mustakallio on ylpeä pohjalaisista juuristaan: "Haaveilen maallemuutosta säännöllisesti"

Minttu Mustakallio on tuttu myös Klikkaa mua- tv-sarjasta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ylivieskalaislähtöinen Minttu Mustakallio osaa arvostaa lapsuuttaan pienellä paikkakunnalla.

Mustakallio, 44, muistelee, että lapsuusvuodet Ylivieskassa olivat huoletonta ja turvallista aikaa. Päivät kuluivat pyöräillen, koripalloa, viulunsoittoa ja yleisurheilua harrastaen.

"Miten helppoa se olikaan, kun harrastukset olivat lähellä eikä kenenkään tarvinnut kuskata niihin. Lapset menivät itse", Minttu Mustakallio huokaisee kaihoisana.

"Nyt kun olen itse äitinä pääkaupunkiseudulla, niin tajuan, miten olennainen osa kuskaaminen on lapsen harrastusta. On paljolti vanhemmista kiinni, mihin harrastuksiin lasta on mahdollista viedä."

Mustakallion edesmennyt äiti Mimmi Mustakallio oli tunnettu laulaja ja suvussa oli lukuisia muitakin taiteilijoita. Perheessä elettiin boheemia taitelijaelämää.

Mintun palava into näyttelemistä kohtaan syttyi jo lapsena. Kosketuksen teatterielämään hän sai paikallisessa Yty-teatterissa, johon intoa täynnä oleva näyttelijän alku perusti oman nuorten ryhmänkin.

Kun Minttu oli 14-vuotias, hän muutti äitinsä kanssa Turkuun. Sieltä matka jatkui Tampereelle ilmaisutaidon lukioon. Ylioppilaslakin saatuaan Mustakallio asui ja työskenteli Italiassa ja Ranskassa.

Näyttelijän ammattia ei tuotu eteen kultalautasella. Mustakallio pääsi Teatterikorkeakouluun vasta viidennellä yrittämällä.

Sittemmin hän on tullut tutuksi lukuisista rooleista elokuvissa, televisiossa kuin teatterissakin.

Mustakallio nähdään pääroolissa uudessa Varasto 2 -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa perjantaina 16.2.

Näyttelijä asuu Helsingissä aviomiehensä Tuomas Rinta-Panttilan ja kolmen lapsensa kanssa. Perheen henkireikä sijaitsee maaseudun rauhassa Tuomaksen lapsuudenkodissa Kurikan Panttilassa.

"Nukun Panttilan kylällä paremmin kuin missään muualla. Toisaalta maalla olo on muutakin kuin rentoutumista, sillä ikivanhassa talossa riittää aina tekemistä. Viiden tunnin haravoinnin jälkeen saattaa tuntua siltä, että on kiva asua kerrostalossa", hän naurahtaa.

Mustakallio kertoo haaveilevansa maallemuutosta säännöllisesti.

"Haaveilen myös kesäpaikasta Raahen saaristossa. Ehkä odotan vain oikeaa hetkeä, jolloin joku tulee kertomaan, että täältä löytyy unelmiesi paikka."

Mustakallion henkinen kotipaikka sijaitsee yhä Ylivieskassa, vaikka hän muutti sieltä pois kolmekymmentä vuotta sitten. Hänen mukaan pohjoispohjalaisuus ja eteläpohjalaisuus eroavat merkittävästi toisistaan.

"Eteläpohjalaisten kotiseutuylpeys on näkyvämpää ja äänekkäämpää, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla se on syvemmällä. Ylivieskassa talot ovat pienempiä kuin Etelä-Pohjanmaalla ja siellä verhot laitetaan kiinni, etteivät naapurit vain näe sisälle."