Avaruus tuli läh elle
Taustalla siintävä kansainvälinen avaruusasema olisi ollut Jussi Lehtosen työpaikka, jos kutsu olisi käynyt.Moni haaveilee kaukaiseen avaruuteen pääsemisestä. Biologian tutkija Jussi Lehtoselle astronautin ura tuli erittäin lähelle, sillä hän pääsi kärkikymmenikköön Euroopan uusia astronautteja valittaessa.
TEKSTI: Tuula Lehtonen KUVAT: Jaakko Martikainen
Kukapa ei olisi pienenä haaveillut pääsevänsä kauas avaruuteen. Helsinkiläinen Jussi Lehtonen oli erittäin lähellä saavuttaa tämän unelman. Hän pääsi koko Euroopan kattavassa haussa viime metreille kymmenen parhaan joukkoon, kun Euroopan avaruusjärjestö ESA aloitti reilu vuosi sitten uusien astronauttien haun. Noin 8 500 hakijan joukosta valittiin lopulta 6.
Lehtonen, 31, kertoo, että hän on aina ollut kiinnostunut avaruustutkimuksesta ja miehitetyistä avaruuslennoista. Omaksi tavoitteeksi tämä tuli, kun hän kuuli ESAn avoimesta astronauttihausta.
”Ei avaruus ollut minulle aiemmin realistinen tavoite, mutta kyllä se haave oli”, Lehtonen kertoo jälkikäteen ja sanoo, ettei Suomesta ole tätä ennen voinut hakea astronauttikoulutukseen. Tilaisuuteen oli siis tartuttava.
Yhteistyökykyä testattiin
ESA aloitti astronauttihaun viime vuoden keväällä. Lopulliset valinnat tehtiin vasta tämän vuoden toukokuussa, joten haku oli pitkä ja monivaiheinen. Ja äärimmäisen tarkka.
”Ennen kuin hakemuksen sai edes nähdä, piti käydä ilmailulääkärin tarkastuksessa. Lääkärintodistus piti lähettää ESAlle, jolloin saattoi päästä salasanalla katsomaan hakemusta”, Lehtonen kertoo prosessin alkuvaiheista.
Koska hakijoita oli tuhansia, jo ensimmäiseen karsintavaiheeseen pääsy oli saavutus. Lehtonen ja 900 muuta hakijaa kutsuttiin kesällä 2008 psykologisiin testeihin Hampuriin varsin lyhyellä varoitusajalla.
Yllätys oli iloinen, kun Lehtonen kutsuttiin edelleen jatkoon. Seuraavaksi mies lennätettiin Kölniin, jossa tehtiin erilaisia soveltuvuuskokeita ja haastatteluja pareittain ja ryhmissä.
”Ei meitä tietenkään voitu sulkea ryhmänä mihinkään puoleksi vuodeksi, joten yhteistyökykymme tutkittiin erilaisten psykologisten testien ja haastattelujen avulla.”
Koska kaikki testattavat ovat sopineet ESAn kanssa vaitiolovelvollisuudesta, Lehtonen ei voi kertoa kokeista tarkasti.
”Myös terveydestä tutkittiin kaikki mitä vain voi kuvitella”, Lehtonen kertoo. Viikon kestäneet lääketieteelliset testit Ranskan Toulousessa kartoittivat 45 jäljelle jääneen hakijan kaikki terveydelliset riskit.
”Esimerkiksi luun tiheys mitattiin, sillä pitkäaikainen oleminen avaruuden painottomassa tilassa heikentää luustoa.”
Vaikka kaikki meni jatkoon päässeeltä Lehtoselta hyvin, arkisiakin kommelluksia sattui. Esimerkiksi terveystestien aikana ranskalainen ruoka aiheutti hakijoille ongelmia, sillä testien ajan piti olla rasvattomalla ruokavaliolla. Ranskalaishotellista ei meinannut sopivaa ruokaa löytyä.
Pitkä haku, pidempi koulutus
Tutkimusten jälkeen Lehtosella oli edessään haastattelukierros. Tällä kertaa kutsu kävi Hollantiin paneelihaastatteluun, jossa Lehtosen piti vastata ESAn johtajien haastaviin kysymyksiin.
”He selkeästi kartoittivat tietämystäni avaruustutkimuksesta ja miehitetyistä avaruuslennoista. Myös ryhmähenkisyyttä sekä motivaatiota ja valmiutta sitoutua koulutukseen haettiin.”
Jos aiemmissa vaiheissa hakijoita välillä provosoitiin, paneelihaastattelussa oli jo selkeästi ystävällisempi henki, Lehtonen muistelee.
Hakijan jännitys tiivistyi, kun kutsu kävi vielä yhdeksän jäljelle jääneen hakijan kanssa ESAn pääjohtajan haastatteluun. Vaikea valinta viimeisten joukosta oli jotenkin tehtävä.
Alkoi hakuprosessin jännittävin odotus, kun vuoden kestänyt haku oli lähellä loppuaan. Jännitykseen osallistui myös sukulaiset ja tuttavat.
”Odotettiin ja odotettiin, eikä tiedetty milloin tulokset selviäisi.”
Lopulta Lehtonen sai soiton ESAlta vain hieman ennen virallista tiedotustilaisuutta. Suomalainen ei päässyt ESAn koulutukseen, mutta kärkikymmenikköön pääsy oli hieno saavutus. Harmillista oli, että tulosta piti odottaa aivan viime hetkiin saakka.
Ohjelmaan valituilla on edessään vähintään neljän vuoden perus- ja erikoiskoulutus muun muassa Saksassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Kansainvälistä kokemusta oltava
Astronautilta vaaditaan ehdottomasti tiettyjä ominaisuuksia. Terveyden ja pään on kestettävä. Biologian lisäksi fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelleen Lehtosen tieteellinen tausta on vahva. Asia, joka varmasti myös edisti jatkoon pääsyä, oli kansainvälinen työkokemus.
”Kansainvälinen kokemus on ehdoton vaatimus astronautin työssä. Sen lisäksi, että englannin kielen taidon on oltava erinomainen, on osattava toimia erilaisten kulttuurien kanssa, sillä työ on hyvin kansainvälistä”, Lehtonen kertoo.
Lehtonen onkin viettänyt paljon aikaa ulkomailla. Englannissa aikanaan vuosia asunut Lehtonen on toiminut myös sukelluskouluttajana ja -oppaana Thaimaassa sekä tehnyt biologian kenttätöitä myös muun muassa Kanadassa, Seychelleillä ja Madagaskarilla.
”Matkat olivat varmasti suuri apu hakuprosessissa. Esimerkiksi ulkomaan kenttätyöskentely, jossa vietetään kauan aikaa pienessä porukassa syrjäisissä paikoissa antaa myös pohjaa pitkäaikaistyöskentelyyn kansainvälisellä avaruusasemalla.”
Sukelluksesta painottoman tilan tuntua
Lehtonen kertoo, että pitkän hakuprosessin jälkeen piti keskittyä motivoitumaan uudelleen väitöskirjan tekoon. ”Kevään ajan oli epäselvää, jatkuuko tutkijanurani”, hän sanoo.
Haun jälkeen mies on ehtinyt jälleen myös harrastaa sukellusta. Lehtonen kertoo, että sukellus antaa hyvää harjoitusta avaruuden olosuhteisiin. Avaruuskävelyharjoitukset tehdään aina veden alla, sillä se on lähin painottomuutta muistuttava tila minkä voi maan päällä saavuttaa.
”Sukellus vaatii myös riskienhallintaa ja rauhallisuutta.”
Sukellus on ollut Lehtoselle paitsi harrastus, ajoittain myös ammatti. Hän on toiminut muun muassa sukelluskouluttajana ja tutkimussukeltajana. Varusmiespalvelun Lehtonen suoritti aikoinaan laivaston raivaajasukeltajana. Lehtosella on myös hallussaan vapaasukelluksen syvyyssukelluksen pohjoismaiden ennätys räpylöillä, 97 metriä.
Suomen ensimmäinen ”melkein astronautti” on siis ehtinyt tehdä monenlaista. Vaikka hän ei päässyt avaruuteen, tulevaisuudensuunnitelmat vievät silti kauas. Vuodenvaihteessa tutkijan on määrä muuttaa Australiaan jatkamaan tutkimustaan. Evoluutiobiologian väitöskirjan tekeminen on hänelle tällä hetkellä mieluinen työ.
Vaikka täpärä tippuminen valittujen joukosta harmittaakin, on kokemuksesta varmasti suurta apua tulevaisuudessa.
”Tästä sai aivan ainutlaatuista kokemusta ja tulevaisuudessa hakuprosessista on varmasti apua”, hän sanoo.
Jussi Lehtonen kuvattiin tiedekeskus
Heurekassa Vantaalla.
” Kansainvälinen kokemus on ehdoton vaatimus astronautin työssä. ”
” Terveydestä tutkittiin kaikki mitä vain voi kuvitella. ”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
