Reilua kilpailua ja läpinäkyvyyttä puumarkkinoille

Metsäteollisuus on investointien myötä lisännyt merkittävästi Suomessa sijaitsevien tehtaiden puunkäyttöä. Se on myös viestinyt, että puun käytön kasvua haetaan aktiivisesti kotimaisesta puusta, mikäli siihen on edellytyksiä.

Tuoreiden tilastojen valossa metsäteollisuus on tehnyt, kuten on viestinyt – kotimaisen puun käyttömäärät ovat kasvaneet, tuontipuun sen sijaan laskeneet.

Osa päätetyistä investoinneista ei ole vielä realisoitunut täysimääräisesti puunhankinnassa ja useita isoja hankeaihioita selvitellään parhaillaan eri puolilla Suomea. Puun käytölle on näköpiirissä edelleen merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Raaka-aineen saatavuus ja puumarkkinoiden toimivuus ovat tärkeitä asioita kaikille puunjalostajille. Suomalaisen metsäsektorin etu on kehittää kotimaan puumarkkinoita tavalla, joka lisää luottamusta ja uskoa markkinoiden toimivuuteen. Samoin kehityskohdista on pystyttävä käymään aktiivista ja avointa keskustelua.

Edunvalvonta ja liiketoiminta ovat kuin tuli ja vesi – kun ne yhdistetään, on ylikiehumisen riski. Helppoa yhdistäminen ei näytä olevan myöskään MTK:ssa, jonka suorina jäseninä ovat metsänhoitoyhdistykset.

Puuta ostavat toimijat odottavat MTK:n johdolta ja koko etujärjestön toiminnalta tasapuolista kohtelua. Tämä tasapuolisuusvaatimus koskee myös metsänhoitoyhdistyksiä suhteessa muihin puunostajiin tai -välittäjiin.

On helppo ymmärtää, että MTK tekee metsänomistajan edunvalvontaa ja että metsänhoitoyhdistykset tai Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy markkinoivat itseään ja palveluitaan. Sen sijaan on hyvin vaikea ymmärtää, miksi MTK:n johto markkinoi metsänhoitoyhdistyksen palveluja positiivisesti sekä viittailee eri käänteissä muista toimijoista negatiivisesti, kuten puhumalla kytkykaupoista tai halveeraavin halpuutus-termein.

Kaikkien puunostajien näkökulmasta toivon, että MTK ja sen johto kohtelevat jatkossa kaikkia puunostajia tasapuolisesti ja myös arvostaen.

Hiljattain tullut hallinto-oikeuden päätös alleviivaa edelleen, että valtakirjakauppojen kilpailutus käydään kussakin tapauksessa täsmälleen tarjouspyynnössä määritellyin kriteerein. Tämä korostaa käytettävien kriteerien valinnan tärkeyttä sekä kilpailuttajan neutraliteettia ja objektiivisuutta.

Suomessa on edelleen yleisesti käytössä toimintamalli, jossa sama metsähoitoyhdistys toimii samassa puukauppatapauksessa sekä kilpailuttajana että tarjouksen jättäjänä. Malli rikkoo räikeästi terveen kilpailun periaatetta. 

Kilpailutusta tehdessään metsänhoitoyhdistykset käyttävät vertailuun toimijakohtaista katkontatietoa. Tukki- ja kuituosuudet määrittävällä katkontatiedolla on oleellinen merkitys toimijoiden menestymiseen kilpailussa. Asia on ollut keskustelussa myös maa- ja metsätalousministeriön johtamassa puumarkkinatyöryhmässä.

Toimijat ovat toistuvasti vedonneet MTK:n johtoon tavoitteena saada mahdollisuus tarkistaa metsänhoitoyhdistyksiltä toimijaa itseään koskevan katkontatiedon oikeellisuus kilpailutuksessa. Tätä tarkistusmahdollisuutta ei ole pyynnöistä huolimatta toimijoille mahdollistettu. Malli rikkoo räikeästi objektiivisen kilpailutuksen läpinäkyvyysvaatimusta.

Voidaan oikeutetusti kysyä, onko käytössä oleva järjestelmä metsänomistajan vai metsänhoitoyhdistysten edun mukainen ja mikä on MTK:n johdon intressi suojata nykyistä järjestelmää?

Mikäli järjestelmä johtaa siihen, että joku toimija jättää edellä mainituista epäkohdista johtuen koko tarjouksen tekemättä, niin ainakaan metsänomistajan etu ei toteudu. Voidaan myös pohtia, onko toimijalla oikeasti kohtuullisen hyvä peruste jättää tarjous tekemättä, jos kilpailuttaja määrittää kilpailun kriteerit, osallistuu itse kilpailuun ja salaa keskeisen osan kilpailutuksen yksityiskohdista.

Epäkohdalla on vahva kytkös kilpailuun osallistujan oikeusturvaan, mutta myös metsänomistajan oikeusturvaan.

Nykyinen toiminta paranee paljon, jos a) jokainen toimija on yhdessä tapauksessa vain yhdessä roolissa, b) toimija pystyy varmistamaan häntä itseään koskevan katkontatiedon oikeellisuuden jokaisessa kilpailutustapauksessa sekä c) kilpailutuksen kriteereissä on objektiivisesti mukana kaikki ne keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat metsänomistajan ansaintaan kyseisessä tapauksessa.

Metsäteollisuus haluaa lisää reilua kilpailua puumarkkinoille. Siihen liittyy keskeisesti objektiiviset, läpinäkyvät ja eri osapuolten oikeusturvakysymykset hyvin huomioon ottavat prosessit.

Myös toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja arvostaminen ovat tämän päivän liiketoiminnassa perusasioita, jotka on oltava kunnossa.