Itse tehty Paratiisi

Anja Laaksonen on muuttanut ryteikön vehreäksi puutarhaksi. 

TEKSTI: Riitta Mustonen

KUVAT: Paula Myöhänen

Mikkelissä, anttolalaisen metsätien päässä aukeaa kaunis, hoidettu puutarha. Tänne köyliöläinen Anja Laaksonen tuli 42 vuotta sitten ja alkoi raivata metsästä itselleen paratiisia.

Nyt seitsemän hehtaarin alueella on 28 lampea, kymmeniä erilaisia puulajeja, kukkapenkkejä, hienoja kiviä ja eläimiä kuin Nooan arkissa: kanoja, riikinkukkoja, ankkoja, hanhia, kaneja ja possu. Takavuosina oli kolme lehmääkin.

Anjalle jokainen puu ja pensas on tärkeä, niin kuin eläimetkin. Nurmikon seassa kasvaa paljon poimulehteä, mikä on hyvä siksi, että voikukat pysyvät poissa ja sitä myötä mehiläisetkin. Niitä kun joutuu väistelemään nurmikkoa ajaessa, etteivät vahingoittuisi.

Anja etsii uusia lajeja taimistoista. Kolmosvyöhykkeelle harvinaiset käärmekuusi ja sinikuusi viihtyvät täällä samoin kuin todellinen harvinaisuus, sirolehtinen Amurin korkkipuu.

Ja tuossa on korppipuu eli karahka, johon Anja on sukkahousuilla sitonut puisia korppeja vahtiin. ”Eikö ole hieno idea!” emäntä kehuu.

Joitain lampia kiertää kivireunus. Jokaisen kiven Anja on itse hakenut metsistä ja tienposkista. ”Kottikärrylläkin saa siirrettyä aikamoisen kivenmoukareen, kun pistää sen lappeellas ja kädellä ja päälläkin vähän työntää. Tytär on kyllä auttanut.”

Taaempana loistaa erikoinen punainen kivi ja sen takana seisoo pieni hautakivi, johon on kaiverrettu Tyttelin tiedot. Haudassa makaa lemmikkilammas, joka viisi vuotta kulki Anjan kannoilla kuin koira.

Puisto on Anja Laaksosen elämäntyö ja harrastus. Nuorempana Anja maalasi taulujakin, mutta kun ne menivät aina vain kammottavammiksi, hän lopetti. Nyt kaikki aika menee talvella eläinten hoitamiseen ja kesällä puiston ylläpitoon.

”Suurinpiirtein neljätoista tuntia päivässä teen töitä. Jaksan, kun mullon pirun hyvä kunto. Ainahan sitä on jotain kränää, enkä mä nyt oikeestaan raskaast työst tykkää, mutta se tulos”, Anja myhäilee. Äänestä kuulee, miten ylpeä hän on aikaansaannoksistaan.

”Kun jonkun saa onnistumaan, aijai ku se tuntuu mukavalta. Se on joku semmonen, että tykkään, kun on kaikkee kaunista.”

Puutarhassa on monta paikkaa, missä voisi vain istua ja nauttia, mutta Anja ei ehdi semmoiseen. ”Nautin, kun istuksin ruohonleikkurin päällä”, hän virnistää.

Anjan Puisto on auki 1.6.–15.9. klo 11–19.

Anjanpuistontie 9, Mikkeli

anjanpuisto.webs.com