Maaseudulta maaseudulle

Tiina Huvio ja Jaakko Halkilahti vierailivat alkuvuodesta tutustumassa Etiopian hankkeisiin. 

Kehitysmaissa viljelijät, pienyrittäjät ja metsänomistajat sekä heidän tuottajajärjestönsä ja osuuskuntansa kamppailevat hyvin samanlaisten ongelmien kanssa kuin suomalaiset veljensä ja sisarensa. Esimerkiksi markkinoille pääsy on vaikeaa suurten monikansallisten yritysten tarjonnan puristuksessa.

Osuuskuntien suhteen monissa kehittyvissä maissa on pitkälti sama tilanne kuin Suomessa 1950- ja 60-luvuilla. Osuuskuntien ja järjestöjen kautta kautta saatava vertaistuki, koulutus ja vaikkapa työvälineet tai varastot tarjoavat väylän taloudelliseen nousuun. Se on merkittävää koko kansakunnalle, koska monet kehitysmaat ovat elinkeinorakenteeltaan hyvin maaseutuvaltaisia.

Suomalaisen kehitysjärjestön FFD:n toiminta perustuu maaseudun ihmisten keskinäiseen yhteistyöhön.

”Hankkeissa pyritään varmistamaan, että tehdystä työstä saadaan sen oikeuttama elanto. Maa- ja metsätalous ovat merkittäviä tekijöitä myös tulevaisuudessa ruokaturvan ja luonnonvarojen kestävyyden kannalta sekä työllistäjänä”, toteaa koordinaattori Tiina Huvio.

Järjestö aloittaa syksyllä varainhankinnan, joka suuntautuu yksityisiin suomalaisiin.

”Pyrkimyksenämme on saada hyvin alkaneen toiminnan jatkuvuus turvattua. Tällä varmistetaan myös se, että suomalaiset asiantuntijat pääsevät jatkossakin kummeina osallistumaan hankkeisiin ja sellaiseen kansainväliseen toimintaan”, kertoo FFD:n nuori asiantuntija Salla Mikkonen, joka vastaa tulevasta varainhankinnasta.

Etenkin naisten ja nuorten työllistyminen on yksi keskeisistä keinoista auttaa ihmisiä nousemaan köyhyydestä. Huvio kertoo myönteisen esimerkin Etiopiasta, jossa hän vieraili keväällä tutustumassa Varsinais-Suomen tuottajaliiton kummihankkeisiin liiton puheenjohtajan Jaakko Halkilahden kanssa.

”Hankkeisiimme osallistunut tilanomistaja palkkasi seudun nuoria. Yleensä töitä löytyi vähintään 25:lle, parhaimpana aikana jopa 50:lle. Sen ansiosta kunta vuokrasi hänelle lisää maata, ja hän puolestaan rakennutti kunnalle koulun.”

”Näin molemmat tukivat toistensa toimintaa paikallisilla ehdoilla ja edellytyksillä kehitystä edistäen.”

FFD:n toimintamalli nojaa vapaaehtoisiin kummeihin, jotka toimivat hankkeissa alansa asiantuntijoina. Kummeina on esimerkiksi suomalaisia puukaupan, perunantuotannon, kalankasvatuksen ja puutarhaviljelyn ammattilaisia.

Mentoreina ja vertaistukena kummeille muodostuu usein henkilökohtainen suhde kehitysmaiden kollegojen kanssa. Lisäksi kummimme kokevat osallistumisen tarjoavan uutta näkökulmaa ja motivaatiota myös heidän työhönsä kotimaassa, Mikkonen havainnoi.

FFD:n henkilökunta antaa kummeille apua ja neuvoa hallinnon hoitamisessa sekä kehityspolitiikan säännöissä sekä vastaavat rahoituksen sujumisesta. Siten kummit voivat keskittyä enimmäkseen käytännön toimintaan – siihen, mitä heiltä kentällä toivotaan ja missä he ovat parhaimmillaan.

Kaijaleena Runsten