Uudellamaalla työttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronakriisiä, muualla Suomessa vähemmän – näillä kolmella alueella työttömyys on vähentynyt nopeasti

Aloitetaan pitkällä listalla asioita, jotka ovat työmarkkinoilla hyvällä tolalla.

Suomen työmarkkinat ovat toipuneet koronaviruspandemian aiheuttamasta kuopasta nopeammin ja voimakkaammin kuin kukaan tohti ennustaa. Työtä tekeviä on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja ainakin 60 000 enemmän kuin ennen pandemian alkua.

Työttömiä, lomautetut pois lukien, on työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan vähän enemmän kuin ennen pandemiaa. Niinpä työmarkkinoiden käytettävissä olevia henkilöitä eli työvoimaa – sehän on työllisten ja työttömien summa – on enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin. Ikinä.

Avoimia työpaikkoja on ennätyksellisen paljon. Vastavalmistuneet työllistyvät hyvin, ainakin päätellen siitä, että heitä on työttömänä vähiten finanssikriisin jälkeen. Alle vuoden työttömänä olleita on vähiten ainakin 16 vuoteen. Lomautettujen määrä on vähentynyt jo hyvin tavanomaiseksi, samoin lyhennettyä työviikkoa puurtavien joukko.

Jos joku työmarkkinoihin liittyvä ongelma pitää kaivaa, se on epäilemättä pandemian aikana suureksi paisunut pitkäaikaistyöttömien määrä, joka onneksi kuitenkin on jo vähenemässä.

Entäpä sitten työttömien määrän kehitys alueellisesti? Onko työttömiä nyt enemmän vai vähemmän kuin ennen koronaa?

Numerot paljastavat yhden merkittävän alueellisen eron, joka löytyy niinkin karkealla tavalla kuin pelkästään jakamalla Suomi kahteen osaan, Uuteenmaahan ja muuhun Suomeen. Mainittakoon, että kaikista työttömistä noin kolmannes on Uudellamaalla ja kaksi kolmasosaa muualla Suomessa.

Muualla Suomessa kuin Uudellamaalla työttömien määrä kääntyi selvään laskuun jo kesän 2020 jälkeen eli huomattavan pian koronakevään jälkeen. Uudellamaalla työttömyys kasvoi vielä vuoden verran koronakevään jälkeen ja kääntyi laskuun vasta kesän 2021 kynnyksellä.

Entä tilanne nyt? Akava Works on arvioinut, että Uudellamaalla on työttömiä edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronakriisiä, runsaan yhdeksän tuhannen henkilön verran. Vastaavasti muualla Suomessa työttömiä on jopa seitsemän tuhatta vähemmän kuin ennen koronakriisiä. Nämä ovat epävirallisia arvioita. Saatavilla ei ole virallisia kausivaihtelusta puhdistettuja lukuja, joiden avulla muutoksia voisi laskea.

Miksi työttömyys on silmin nähden kohollaan lähinnä Uudellamaalla, mutta ei juuri muualla? Luultavasti sen vuoksi, että aikaisemmista kriiseistä poiketen korona kuritti Suomessa erityisesti palvelualoja ja osaa kaupan aloista, mutta ei niinkään jalostuksen toimialoja.

Teollisuuden ja rakentamisen rattaat pyörivät kutakuinkin normaalisti. Tuotantolaitoksia ja rakennustyömaita ei meillä jouduttu sulkemaan, kuten eräissä toisissa Euroopan maissa.

Ongelmiin joutuneiden palvelualojen merkitys on todennäköisesti ollut suurempi Uudenmaan taloudelle kuin muun Suomen taloudelle. Palvelualat kokivat kovan iskun laajalla rintamalla, mutta esimerkiksi Helsinki-Vantaan merkitystä maan suurimpana lentokenttänä ei parane vähätellä.

Helsinki-Vantaalle saapui vuosina 2020 ja 2021 jopa 80 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vuonna 2019. Saapuvia matkustajia oli siten kahtena vuotena peräkkäin noin 8,5 miljoonaa aiempaa vähemmän.

Jokainen voi tykönään pohtia, miten valtava kysynnän menetys tuosta on aiheutunut pelkästään pääkaupunkiseudun hotelli-, ravintola-, konferenssi-, messu- ja kulttuuritoiminnalle sekä kuljetuspalveluille ja kaupalle. Ja tällä kolauksella on taatusti ollut haitallisia epäsuoria vaikutuksia muualle.

Kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana lentomatkustaminen on piristynyt ja matkustajamäärä kohonnut vajaaseen puoleen kolmen vuoden takaisesta. Entiseen ei ole paluuta, koska liikematkustaminen vähenee pysyvästi. Menetettyjä työpaikkoja ei saada takaisin.

Käyttämällä ely-keskusten mukaista aluejakoa, Uudenmaan ulkopuolelta löytyy kaksi paikkaa, joissa oli toukokuussa edes vähän enemmän työttömiä kuin ennen koronaa. Ne ovat Varsinais-Suomi ja Häme. Ero koronaa edeltäneeseen aikaan on kuitenkin hyvin vähäinen, sillä kummassakin on nyt vain muutamia satoja työttömiä enemmän.

Kaikilla muilla ely-keskusten alueilla työttömiä on nyt vähemmän kuin ennen pandemiaa. Tuntuu luontevalta, että näin on esimerkiksi Pirkanmaalla, Satakunnassa ja kaikkialla Pohjanmaalla.

Jonkin verran yllättävää on ollut työttömyyden nopea väheneminen koronan jälkeen Lapissa, Kainuussa, Savossa ja Kaakkois-Suomessa. Itse asiassa näillä alueilla työttömien lukumäärä on pienin ainakin vuoden 2006 jälkeen (ajalta, jolta tilastotietoa on saatavilla).

Pitkän aikavälin väheneminen selittyy todennäköisesti muuttoliikkeellä ja väestön ikääntymisellä.

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

Akava