Demokratian uudistaminen on myös puolueiden etu

Kansainväliset raportit kertovat synkkää tarinaa demokratian tilasta. Yli kaksi kolmasosaa maailman väestöstä eli noin 5,4 miljardia ihmistä elää diktatuureissa. IDEA-ajatuspajan raportin mukaan autoritarismin suuntaan lipuu enemmän maita kuin koskaan sitten vuoden 1995. Viimeisen 30 vuoden aikana saavutetut demokraattiset edistysaskeleet on hukattu.

Vaikka demokratiakehityksen taantuminen on ollut nähtävissä jo pitkään, vasta Ukrainan sota toi ilmiön Suomessakin iholle. Yksinvaltaiset valtiot koventavat toimiaan ja se näkyy entistä uhmakkaampana toimintana kansainvälisellä areenalla.

Kun mietimme demokratian puolustamista, mielessämme ovat Ukrainan ja Taiwanin kaltaiset, olemassaolostaan kamppailevat maat. Näin kuuluukin olla, mutta meidän ei tulisi ummistaa silmiämme myöskään kotimaisen demokratian kipupisteiltä.

Vaikka suomalainen demokratia ei ole kriisissä, heikkenemisen merkkeihin on syytä kiinnittää huomiota. Suomalaiset jakautuvat yhä selvemmin yhtäältä aktiivisiin ja osallistuviin sekä toisaalta kaikesta osallistumisesta vieraantuneisiin ja syrjäytyviin. Keväällä 2021 julkaistu OECD:n luottamusraportti paljasti, että suomalaisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on kansainvälisesti vertailtuna erittäin alhainen.

Vähäinen usko vaikutusmahdollisuuksiin voi olla yksi tekijä hiipuvan äänestysaktiivisuuden taustalla. Aluevaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain 25 prosenttia, koko väestöstäkin vain 47 prosenttia. Miksi vaivautua uurnille, jos sillä ei koeta olevan vaikutusta?

Maailmaa koettelevat megatrendit – ilmastonmuutos, taloudellinen ja kulttuurinen eriarvoisuus ja pakolaiskriisit koettelevat myös Suomen kykyä ratkoa asioita demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti. Haasteet koskevat tulevia sukupolvia, jotka tulevat elämään tänään tehtävien päätösten pitkän aikavälin seuraukset.

Nykyiset edustuksellisen demokratian ja osallistumisen tavat vaikuttavat usein hitailta ja tehottomilta reagointia ja laajaa muutosta vaativien ongelmien ratkaisemisessa. Ero arkipäiväisen välittömään mielipiteenilmaisuun perustuvan teknologian ja jähmeän hierarkkisen demokraattisen järjestelmän välillä on kasvanut liian suureksi.

Suomella on tarvittavat teknologiset ja kulttuuriset edellytykset tehdä yhteiskunnallisesta osallistumisesta nykyistä houkuttelevampaa. Tarvitaan kuitenkin tarkkaa ymmärrystä siitä, minkälaisia osallistumistapoja ihmiset toivovat.

Ymmärryksen tarve nousi esiin Sitran yhdessä Taloustutkimuksen kanssa toteuttamassa kyselytutkimuksessa. Kesällä julkaistujen ensitietojen mukaan päättäjillä ja kansalaisilla on erilaiset käsitykset houkuttelevista vaikuttamisen tavoista.

Tutkimuksen mukaan kansalaiset haluaisivat suosia anonyymejä, helppoja ja digitaalisia osallistumisen tapoja. Päättäjät puolestaan toivovat, että ihmisten panos tulisi esiin kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Esimerkiksi vain 15 prosenttia kuntien ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista haluaisi edistää kansalaisten osallistumista nettiadressien allekirjoittamiseen. Sen sijaan kansalaisista 68 prosenttia harkitsisi osallistuvansa juuri tällä tavalla.

Syyskuun puolivälissä kokonaisuudessaan julkaistavan tutkimuksen tulokset vahvistavat kuvaa, että ilman oikeaa käyttäjäymmärrystä saatetaan lisätä osallistumismahdollisuuksia, jotka eivät tavoita ihmisiä toivotusti. Tulokset vahvistavat myös käsitystä, että demokratian käyttöliittymien kehittäminen on jäänyt muun yhteiskunnan kehityksestä jälkeen.

Laskevien äänestysprosenttien vastapainoksi olisi tärkeää löytää mahdollisimman monille mielekkäitä tapoja saada äänensä kuuluviin. Onnistuneen osallistujakokemuksen ja osallistumisen vaikuttavuuden tärkeyttä ei voi ylikorostaa.

Aiempien tutkimusten mukaan onnistuneet osallistumisen kokemukset lisäävät pitkäaikaisesti mukana olleiden kiinnostusta julkisia keskusteluja ja muutakin osallistumista kohtaan. Mahdollisten osallistumistapojen kirjo on laaja, laajoista kansalaispaneeleista digidemokratian kevyisiin sovelluksiin.

Uskomme, että syvempi kansalaisten ja päätöksentekijöiden välinen vuorovaikutus, myös vaalien välillä, voi synnyttää positiivisen kierteen. Mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin vahvistaa paitsi ihmisten välistä luottamusta, myös luottamusta yhteiskunnan eri toimijoihin ja tulevaisuuteen. Tämä voisi nostaa äänestysaktiivisuuden lisäksi kiinnostusta myös puoluetoimintaa kohtaan. Siksi uusien vaikuttamisen tapojen kehittäminen on myös puolueiden etu.

Hannu-Pekka Ikäheimo

projektijohtaja

Perttu Jämsén

asiantuntija

Sitra

Aluevaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain 25 prosenttia, koko väestöstäkin vain 47 prosenttia.