Aikamatkalla menneisyyteen
Höyrylaiva vie matkustajansa sata vuotta ajassa taaksepäin. Vetten päällä ei ole kiire minnekään.
Harva Savonlinnassa kävijä tietää olevansa maailman suurimmassa höyrylaivakaupungissa. No, suuruus on suhteellista: viime vuosisadan alussa Saimaalla oli noin 250 matkustajahöyrylaivaa, kun niitä nyt on yksitoista. Näistä vähistä jäljellä olevista neljä liikennöi Savonlinnasta.
Matkustajalaivojen lisäksi Saimaan liikenteessä oli sata vuotta sitten yli kaksisataa tervahöyryä ja yli kuusisataa hinaajahöyrylaivaa. 1920-luvun merkittävin matkailutuote eurooppalaisille oli viikko Saimaalla.
Saimaalla seilaamista myydään edelleen huvimatkoina turisteille, mutta vuoroliikenne laivoilla on tyssännyt lähes kokonaan, kun on siirrytty maanteille ja kiskoille.
Isä ja poika Kari ja Janne Leinonen kipparoivat Vip Cruise -yhtiötä, joka kolmella aluksellaan on Suomen suurin höyrylaivavarustamo.
Kari Leinosesta tuli laivanvarustaja parikymmentä vuotta sitten, vaille nelikymppisenä. Suvussa on ammattiin perinteitä: Karin isä ja setä työskentelivät aikoinaan Kaukaalla höyryhinaajissa ja äiti oli hinaajalla emäntänä. Äiti otti kuukauden ikäisen Kari-vauvan mukaansa töihin, ja 13-vuotiaana Kari itse aloitti työt hinaajassa.
”Mutta nuorena miehenä menin Savonlinnaan hotelli Tottiin portsarin tuuraajaksi. Siinä vierähtikin seitsemäntoista vuotta. Kunnes rupesin laivuriksi, kun tuli sopiva alus myyntiin”, Kari Leinonen kertoo.
Vip Cruise Oy aloitti hollantilaisella Quo Vadis -risteilijällä. Vuonna 1999 Leinonen osti Punkaharju-höyrylaivan ja vuonna 2005 Paul Wahlin. Lisäksi Vip Cruise liikennöi S/S Savonlinnalla tilausristeilyjä.
Höyrylaivat olivat aikoinaan nopeita kulkupelejä, jotka saivat nimensä määräsatamien mukaan. Vuonna 1904 rakennettu Savonlinna kuljetti vallasväkeä Lappeenrannasta Savonlinnaan, seuraavana vuonna tehty Punkaharju Punkaharjulle. Paul Wahlkin ehti olla monen nimisenä: Mikkeli, Joensuu, Vehmersalmi ja Maaninka ennen kuin Varkauden kaupunki osti sen ja nimesi Paul Wahliksi kaupungin merkkimiehen mukaan.
”Välillä uskoteltiin, että laivaliikenne loppuu Saimaalta kokonaan. Niin meinasi käydäkin, sillä aikoinaan kunnat olivat osakkaina laivoissa, ja ne vaativat, että jokaiseen piti ajaa. Tietäähän sen, miten siinä käy. Me ajetaan vain sinne, mistä maksetaan”, Kari Leinonen selvittää.
Ainut reittiliikennettä ajava laiva on nykyisin Heinävesi, joka liikennöi Punkaharju–Savonlinna -reitillä.
Ennen vanhaan höyryvoima saatiin halkoja polttamalla. Yhteen reissuun saattoi upota toinenkin motti koivua.
Nykyisin seilataan öljyn voimalla. Öljyn polttaminen on huomattavasti vaivattomampaa ja puhtaampaa, Leinonen toteaa.
”Asiakkaat ihmettelevät, että eikö täällä tosiaan polteta puuta, mutta kun ne halkomotit ovat tuossa kannella tilaa viemässä ja roskaamassa, pyydetään, etteikö niitä voisi siirtää muualle.”
Kari Leinonen ei ole katunut ammatinvalintaansa.
”Saimaalla on mukava olla. Joka kesä löytyy paikka, jossa en ole ennen käynyt.”
Janne-poika säestää isää ja kehuu puolestaan tätä: ”Saimaan parhaat merimiesjutut kuulee isän laivalla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

