Tuulivoimahankkeet ovat mahdollisuus maaseudulle

Suomessa on vietetty

kiivasta vuotta tuulivoiman suhteen. Valitettavasti tämä ei tarkoita sitä, että uusia tuulivoimaloita olisi saatu juurikaan rakennettua tai että käyttämästämme sähköstä merkittävä osa olisi tullut tuotetuksi tuulen avulla. Suomeen on vuoden 2011 aikana rakennettu vain kolme megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Virallisena tavoitteena kuitenkin on rakentaa 2 500 megawattia (MW) uutta kapasiteettia vuoteen 2020 mennessä. Kiivasta on siis ollut vain tuulivoiman vastustaminen ja arvostelu; näkyvää jälkeä on syntynyt vain yhä uusien

toteuttamisen esteiden saralla.

Tuulivoimaloiden merkittävyyttä maaseudun elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien ylläpitäjänä ei ole ymmärretty. Esimerkiksi Kemijärven kiistanalaista hanketta voi ajatella seuraavasti. Yksi hyvin sijoitettu kolmen MW:n tuulivoimala tuottaa saman verran energiaa kuin 500 hehtaaria hyvin kasvavaa metsää Etelä-Suomessa. Jos sama energia halutaan tuottaa rypsiöljyllä, peltoalaa tarvitaan

1 300 hehtaaria. Jos vielä

huomioidaan se, että biomassan

korjuu vaatii energiaa ja bio-

energian muuttaminen sähköksi hukkaa energiaa, hehtaariluvut kaksinkertaistuvat.

Tuulipuistot vastaavat siis laajoja uusia tuottoisia metsäaloja tai viljavia vainioita, jotka voisivat olla merkittävä tulonlähde paikallisesti. Maisemassa ne voisivat olla samanlaisia

elämän ja toimeliaisuuden merkkejä kuin tehtaiden piiput, maatilojen kuivurien tornit ja asutuksista kohot savut.

Toinen tuulivoimaloiden

vastustamiseen liittyä pelko on se, että hyödyt valuvat siirtolinjoja pitkin muualle, sähkön

käyttäjille tai voimaloita rahoittaville kansainvälisille sijoittajille. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla: kunnat kantavat voimaloista kiinteistöveroa, maanomistajat saavat voimahankkeista merkittävää vuokra-

tuloa ja, kuten muukin yritys- ja tuotantotoiminta, tuulivoimatuotanto lisää seutujen yleistä elinvoimaisuutta. Liian korkeilla maanvuokran tasoilla helposti kuitenkin karkotetaan hyvät hankkeet omasta kunnasta pois.

Tuulivoimainvestoinnit on

nekin saatava houkuteltua oman

kunnan alueelle ilman liian nopeaa välittömän hyödyn

tavoittelua. Toteutuva tuulipuistohanke on merkki yhtenäisestä ja eteenpäin katsovasta paikallisyhteisöstä.

Tuulivoimalahankkeista voivat hyötyä muutkin kuin maanomistajat ja veroja kantava kunta. Uusissa hankkeissa pitää varmistaa se, että halukkailla

paikallisilla asukkailla on mahdollisuus tulla mukaan pien-

sijoittajina uusiin tuulivoimahankkeisiin. Valtion takaama minimihinta tuulivoimalla tuotetulle sähkölle tekee tuulivoimaloiden kannattavuuden melko helpoksi arvioida. Tämä alentaa tuotannon riskejä, helpottaa ulkopuolisen pankkirahoituksen saamista ja avaa hyvät mahdollisuudet yksityisille ihmisille osallistua mielekkäällä, yritteliäällä ja kannattavalla tavalla kestävän energiajärjestelmän luomiseen.