Miten Destia ja YIT aikovat selvitä tulevasta talvesta?

Destialla ja YIT:llä on noin 90 prosenttia valtion alemman asteisen tieverkon hoidon ja ylläpidon urakoista.

Kyseisen tiestön kunto ja kunnossapito on ollut jo pitkään heikolla tasolla, mutta viime vuosien aikana tilanne on suorastaan romahtanut. Kesäkunnossapidon osalta tilanne on jo menetetty, mutta talveen varautumiseksi voisi vielä jotain olla tehtävissä.

Syyskuun rankat sateet ennustavat todella vaikeaa talvikautta. Kysymys kuuluu, millä tavoin Destia ja YIT veron­maksajien rahaa käyttävinä alueurakoitsijoina ovat varautuneet tulevaan talveen? Miten jo valmiiksi heikossa kunnossa oleva tiestö aiotaan pitää liikennöitävässä kunnossa?

Edelleen voidaan kysyä, miten kyseiset yritykset voivat odottaa aliurakoitsijoilta kelvollista kunnossapitoa, jos taksat on pudotettu jopa puoleen aiemmasta? Mitä urakointiin hyväksytyn kaluston alimitoitukselle tullaan tekemään, jotta kunnossa­pito vastaisi siitä annettuja lupauksia? Tullaanko tulevana talvena aliurakoitsijoille antamaan lupa aurata tietä ennen kuin lumi on poljettu kesäkuun alkuun saakka säilyväksi polanteeksi?

Annetaanko lupa torjua liukkautta ennen kuin ensim­mäiset puutavararekat ja koulubussit ovat tien poskessa? Saavatko aliurakoitsijat ensi talvena ajaa myös terät alhaalla? Olisi myös hyvä kuulla alueen kansanedustajilta, mitä he aikovat tehdä koko maalle elintärkeän alemman asteisen tieverkon tarvitseman rahoituksen suhteen?

Ruostuvia ja sillattomia ratoja ja tyhjillään olevia lentokenttiä meillä on jo riittävästi, maantieliikennettä ei toivon mukaan tarvitse liittää samaan ansioluetteloon. Suomi tarvitsee toimivat valtatiet. Niillä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, mikäli niiltä ei voi poiketa alemman asteiselle tieverkolle ilman maastoautoa.