Yllättävän hyvääkin talouskehitystä alkuvuonna

Kirjoittaja Lauri Uotila on Danske Bankin neuvonantaja. 

Vähittäiskaupan myyntimäärä oli tammi–huhtikuussa lähes kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi uusien autojen kauppa on käynyt vilkkaana. Vappuun mennessä uusia henkilöautoja oli alkuvuonna merkitty rekisteriin jopa 13 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Matkailu on vilkastunut tänä vuonna. Ulkomaalaisten yöpymiset suomalaisissa hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä lisääntyivät tammi–maaliskuussa jopa seitsemän prosenttia edellisvuodesta, vaikka venäläisten yöpymiset supistuivat vielä noin viidenneksen. Etenkin itäisen Aasian matkailijat ovat nyt löytäneet Suomen. Myös kotimaisten asiakkaiden yöpymiset ovat hieman lisääntyneet.


Rakentaminen on piristynyt tänä vuonna selvästi. Uusien asuntojen tuotantomäärä on kohonnut jopa 13 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myös muu talonrakentaminen on lisääntynyt. Sementin myyntimäärä kotimaahan on tammi-toukokuussa kasvanut peräti viidenneksen. Erityisesti kerrostaloasuntojen rakentaminen on nyt ja oli jo viime vuonna suurempaa kuin kertaakaan yli 20 vuoteen. Samalla omakotirakentaminen ja rivitalojen tuotantomäärät ovat selvästi huippuvuosia vähäisempiä. Taitaa tämä kuvastaa sitä paljon puhuttua kaupungistumista.

Työllisten määrä on tammi–huhtikuussa ollut pari tuhatta henkilöä suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työttömyys saavutti huippunsa viime kesänä, jolloin työttömyysaste oli noin 9,4 prosenttia. Kuluvan kevään aikana se on asteittain alentunut 9,1 prosenttiin. Toki se tasoltaan on melko paljon, mutta esimerkiksi euroalueen maissa keskimäärin se on tätä suurempi.


Vienti on se taloutemme osa-alue, joka ei vielä ole piristynyt. Alkuvuonna tavaraviennin määrä on supistunut muutaman prosentin. Paineitamme on kuitenkin helpottanut tuonnin vaimea kehitys. Niinpä vuositasolla ulkomaankauppamme on ollut lievästi jopa ylijäämäistä eli vientivoittoista viime vuoden kesästä alkaen. Näin Suomella on varaa odottaa vienninkin kääntymistä nousuun. Onhan niin, että vientiä tarvitsemme vain tuonnin maksamiseen tai ulkomaisten velkojen lyhentämiseen. Tuonnin olemme pystyneet vientituloilla maksamaan viime kesästä lähtien muutaman vuoden alijäämävuoden jälkeen. Toisaalta ennen vuotta 2011 meillä vallinnut peräti 17 vuotta kestänyt ulkomaankaupan ylijäämäkausi on taannut sen, että nytkään meillä ei ole nettomääräistä ulkomaista velkaa, jota pitäisi lyhentää.


Varmasti haluamme kääntää vientimmekin nousuun, koska tuontiakin tahdomme kasvattaa. Onnea vaan kilpailukykyneuvottelujen loppusuoralle. Lupaavia sopimusluonnoksia on jo julkaistu merkittäviltäkin vientialoilta sekä koko julkiselta sektorilta. Sama kaava kannattaa toteuttaa muillekin aloille ja ennen kaikkea työmarkkinoille kunnolliset joustot. Näin alkuvuoden kotimaisen kysynnän valoisuus voi hieman myöhemmin levitä ulkomaankauppaammekin.