Sotaveteraani herättelee hallitusta
Minua loukkasi suuresti, että presidentinvaalien ajaksi nostettiin mediassa esille 1918 käyty sisällissota.
Kun sisällissodan haavat on yhteiskunnassamme saatu jo hyvin parannetuksi, niin mistä syystä haavat pitää raapia uudestaan auki? Vai haluttiinko sisällissotakeskustelulla kokonaan kiertää ne raskaat sodat, joita Suomi on joutunut käymään säilyttääkseen itsenäisyytensä?
Siitä ei paljon puhuta, mutta on tosiasia, että Lapin sodan jälkeen meitä sotaveteraaneja alettiin pitää rikollisina. Sotaveteraanien kuntouttamisesta uskallettiin alkaa puhua vasta kaksikymmentä vuotta sotien päättymisen jälkeen.
Tämänkin asian voin henkilökohtaisesti todistaa. Tulin valituksi kansanedustajaksi 1966 eduskuntavaaleissa. Kun ensimmäisen kerran hallitus esitti pientä kuntoutusmäärärahaa sotaveteraaneille, asian lähetekeskustelussa eduskunnassa kuului ääniä: ”Miksi menitte!”
Suomi on nyt saanut elää itsenäisenä valtakuntana sata vuotta. Meidän on tunnustettava, että se on ollut mahdollista vain siitä syystä, että Suomi kesti raskaat sotavuodet eikä vieraan maan armeija koskaan Suomea valloittanut.
Sotaveteraanien kalenteri kertoo, että talvisota alkoi 30.11.1939 ja Lapin sota päättyi 27.4.1945. Suomi oli sotatilanteessa yhtäjaksoisesti seitsemänä vuotena. Näissä sodissa kokonaistappiot olivat kaatuneina 92 500 ja haavoittuneita talvisodassa 39 886 ja jatkosodassa noin 158 000.
Kaikkiaan Suomen sotiin on arvioitu osallistuneen noin 700 000 miehen ja 150 000 naisen – kotirintamasta puhumattakaan.
Nyt kysyn, miten naisia on muistettu Suomen itsenäisyystaisteluihin osallistumisesta.
Valtion tämän vuoden lisämenoarvioon tai tulevan vuoden talousarvioon on varattava niin suuri määräraha, että sotea valmistellessa koko maassa voidaan selvittää niiden naisten asema, jotka ovat osallistuneet viime sotien aikaisten Suomen itsenäisyystaisteluiden tukemiseen.
Nyt nämä naiset viimein tarvitsevat yhteiskunnan tukea.
Ei riitä, että heihin saadaan kännykällä yhteys. Iäkäs ihminen tarvitsee lähihoitajan ja auttajan, joka on aina tarvittaessa häntä lähellä.
Itsenäisen Suomen kunniakysymys on, että itsenäisyystaisteluja tukeneiden naisten asemaa parannetaan. Nyt on juuri oikea aika tähän työhön, kun hallitus yrittää löytää uusia keinoja työttöminä olevien ihmisten työllistymiseen aktiivimallilla.
Aktiivimalli toimii heti, kun valtiovalta alkaa maksaa kunniavelkaansa niille naisille, jotka ovat itsenäisyystaisteluja tukeneet ja niihin osallistuneet. Tällä toimenpiteellä voidaan parantaa työllisyyttä ja saada aktiivimalli toimimaan ilman ulkomaisia esimerkkejä.
Heimo Linna
sotaveteraani
entinen kansanedustaja ja ministeri
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

