Uutistausta: Raisio empii, mihin käyttää pulskan kassansa
Elintarvikekonsernin talous on kunnossa ja kassassa rahaa, mutta liikevaihto supistuu. Sijoittajilla riittää kuitenkin uskoa, että käänne on tulossa, kirjoittaa MT:n toimittaja Veikko Niittymaa.
Kuva: Markku Vuorikari31.1.201807:45
Elintarvikekonserni Raisio on erikoisuus ruokabisneksessä, on ollut sitä jo pitkään. Talous on kunnossa ja kassa pullistelee, mutta tuotanto ja liikevaihto supistuvat. Viimeksi luovuttiin brittien makeisbisneksestä.
Raisiolla on vajaat 350 työntekijää Suomessa ja kaikkiaan väkeä on alle 1 400, mutta yhtiön markkina-arvo ylittää 700 miljoonaa euroa. Se on reilusti enemmän kuin Atrialla, HK Scanilla ja Apetitilla yhteensä.
Osakkeen arvo nousi tiistaina 4,49 euroon eli korkeimmilleen yli kolmeen ja puoleen vuoteen.
Raisiolla on historian peruja vahvaa tuotekehitystä ja brändejä, on Benecolia, Benemilkiä ja kalanrehukeksintöjä, mutta miten hyvässä iskussa kehityspää on?
Osaaminen keskittyy elintarviketuotantoon, mutta kotimaassa yhtiö on johdonmukaisesti luopunut pellon tuotteiden jalostamisesta.
Vehnätärkkelyksistä luovuttiin 2003. Kemikaalit myytiin seuraavana vuonna Ciballe lähes puolella miljardilla eurolla. Perunatehtaista, maltaista ja kasviöljyistä luovuttiin hieman myöhemmin.
Myynneillä on rahoitettu aamiais-, välipala- ja makeistuotannon ostoa Brittein saarilta ja Keski-Euroopasta.
Viime viikkojen ja kuukausien kommenteissa on voinut aistia haikailua kotimaan suuntaan, vaikka samaan hengenvetoon todetaan, että Suomen markkinat ovat pienet merkittäviin investointeihin.
Orakselta tullut uusi toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi on ollut edeltäjäänsä ymmärtäväisempi kotimaan elintarvikebisnekseen.
Se voi olla myös suhteiden lämmittämistä yhtiön pääomistajiin, maanviljelijöihin. Raisio on pörssiyhtiö, mutta päätösvaltaa käyttävät yhtiön perustajat, MTK etunenässä.
Jotain pitäisi tehdä, vaikka yhtiön sisältä vakuutetaan, ettei mitään kiirettä ole. Rahaa makaa nyt yhtiössä melko tuottamattomasti, mikä tuskin tyydyttää omistajia loputtomiin. Raisio on toisaalta kunnostautunut hyvänä osinkojen maksajana.
Raisiota on säännöllisin välein sovitettu yhteen tai yhteistyöhön Apetitin, Valion ja jopa HK:n kanssa, mutta puheet ovat olleet enemmänkin visioita, vaikka myös vakavampia keskusteluja lienee käyty.
Terveellisyysbuumin harjalla kulkeva kaura yhdistää Raisiota ja Valiota.
Raisio toi kaurajuomat markkinoille ensimmäisenä vuonna 2009, mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä, ja tuotanto myytiin Kavlille Norjaan. Valio saa ensimmäiset kaurajuomat ja muut kauratuotteet kauppoihin helmikuussa.
Benecolilla vahvistetut kauratuotteet voisivat vedota terveellisyyttä korostaviin kuluttajiin. Suomessa kehitettyä ihmeainetta tarjottiin ensin Valiolle, muttei se kelvannut. Raisio oivalsi mahdollisuudet.
Entä Apetit ja Raisio?
Kumpikin keskittyy pellon tuotteiden jalostamiseen ja molemmat ovat kasvisbuumin ytimessä. Härkikset ja nyhtökaurat tulevat ja menevät, mutta kasvisten käyttö kasvaa, kun kuluttajat haluavat osallistua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Raisiota läheltä seuraavien mukaan ruotsalaista Lantmanneniakaan ei kannata unohtaa, mikäli Raisio päättää irtaantua vähälle huomiolle jättämistään myllyistä, ehkä myös rehuista.
Ruotsalaiset ovat hankkineet Suomesta maatalouskauppaa (Kesko) ja leipomoita (Vaasan & Vaasan). Raision ja Nokian myllyt ja Ylivieskan ja Kouvolan rehutehtaat sopisivat jatkoksi.
Vuosi sitten toimitusjohtajan paikasta luopunut Matti Rihko kansainvälisti Raisiota hartiavoimin. Välipala- ja makeistehtaita ostettiin Keski-Euroopasta.
Jälkikäteen ajatellen Rihkon kausi oli taloudellisesti onnistunut, vaikka isännät nurisivat, kun Raision merkitys pellon tuotteiden ostajana kutistui.
Välivuoden yhtiötä johtanut Jarmo Puputti toi konsernia tavallaan lähemmäs kotimarkkinaa, kun brittien makeistuotannosta luovuttiin.
Raision hallituksen puheenjohtaja vaihtuu kevään yhtiökokouksessa, kun Matti Perkonoja jättää paikkansa ikäpykälän takia.
Raision hallintoneuvostoa johtava Paavo Myllymäki oli vahva ehdokas puheenjohtajaksi vielä joulukuussa, mutta pientä empivyyttä on tullut sen jälkeen. Myllymäki on tehnyt kelpo työtä hallintoneuvostossa ja häntä tarvitaan edelleen.
Uutena vaihtoehtona on noussut esiin Saarioisten ex-toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä, joka valittiin Raision hallitukseen vuosi sitten.
Entä Haavistot? Heikin poika Antti Haavisto sai lähteä hallituksesta 2003, kun yhtiön linjasta tuli erimielisyyttä. Hintsan tilaa pitävä pikkuveli Erkki nousi hallitukseen seuraavana vuonna.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
