Markkinahumala ja krapularyypyt kostautuvat
Ukrainan sota ei ole ainoa syy nykyiseen inflaatiokehitykseen.Inflaation noustessa ja osakekurssien laskiessa pääsyylliseksi tilanteeseen on nostettu Venäjä ja sen aloittama häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainassa. Venäjän hallinto on todellinen pahuuden ruumiillistuma, mutta ainut syypää se ei ole kaikkiin ongelmiimme.
Taustalle keskustelussa ovat jääneet länsimaiden omat rahapoliittiset toimet, joiden johdosta inflaatio alkoi kiihtyä jo ennen Ukrainan sotaa.
Vuonna 2019 monet mittarit hälyttivät punaisena osakemarkkinoilla. Alan asiantuntijat sijoittajaguru Warren Buffetista alkaen varoittelivat markkinoiden ylikuumenemisesta. Alkuvuodesta 2020 korona iski yllättäen ja maailma pysähtyi. Osakkeet tulivat rytinällä alas ja monien ennustama korjausliike taloudessa lähti liikkeelle.
Keskuspankit eivät kuitenkaan katselleet rytinää vierestä, vaan alkoivat elvyttää ennen näkemättömällä volyymilla. Tämän takia kesällä 2020 osakkeiden hinnat ampaisivat ylös melkein yhtä nopeasti kuin ne olivat keväällä tulleet alas.
Ihmiset rummuttivat innoissaan osakesalkkujen ja rahastojen tuotoista. Moni oman elämänsä Warren Buffet kertoi, kuinka oli suurena nerona tajunnut sijoittaa kurssien käydessä pohjamudissa.
Todellisuudessa kurssit eivät käyneet lähelläkään pohjalla. Taloustieteilijät ennustivat syvää lamaa, ja sellainen olisikin tullut, jos keskuspankit eivät olisi puuttuneet tilanteeseen.
Yksityissijoittajilla ei ollut harmainta aavistusta siitä, miten heidän omistamillaan yrityksillä meni. Ketä sellainen edes kiinnostaa? Tärkeää on vain se, että ruudulla näkyy nouseva käyrä ja positiivisia prosenttilukuja.
Kontit seisoivat edelleen satamissa, alihankintaketjut eivät toimineet ja tehtaat olivat pysähdyksissä ympäri maailmaa. Silti osakekurssit nousivat välittämättä todellisuudesta. Aivan kuin markkinat olisivat olleet humalassa.
Kaiken järjen mukaan koronan olisi pitänyt syöstä maailma taantumaan. Luovalle tuhollekin olisi ollut tarvetta, sillä halvan lainarahan aikana heikkotuottoisia yrityksiä oli syntynyt paljon. Heikkotuottoiset zombi-yritykset sitovat yhteiskunnan resursseja ja hidastavat tuottavuuden kehitystä, joten niiden kuoleminen on kaikkien etu.
Taantumat ovat osa epätäydellistä talousjärjestelmäämme ja niiden kanssa tulisi olla sinut, jos järjestelmän ylipäätään hyväksyy.
Taantuman lykkääminen keskuspankkien elvyttävällä rahapolitiikalla on ollut vain epätoivoista krapularyyppyjen siemailua. Jossain kohtaa krapula on kuitenkin kärsittävä taantumana. Mitä pidempään talouden nousuhumalaa pidetään holtittomalla rahan painatuksella yllä, sitä pahempi krapula tulee olemaan.
Pahimmassa tapauksessa edessämme voikin olla krapuloista pahin: Stagflaatio. Tilanne, jossa korkea inflaatio, työttömyys ja lama yhdistyvät. Ehkä bileet olisi pitänyt lopettaa jo hyvissä ajoin.
Inflaation siemenet oli siis kylvetty jo kauan ennen Ukrainan sotaa. Voi olla, että Venäjällä tajuttiin länsimaisen rahapolitiikan heikkoudet. Keskuspankkien tyhjästä nyhjäisty akuankkaraha ei välttämättä pysy arvossaan, mutta öljy pysyy.
Tällä hetkellä ruplan kurssi on korkeimmillaan yli viiteen vuoteen. Venäjä vaatii maksut raaka-aineostoista ruplissa. Ruplan arvo on niin ikään osittain sidottuna öljyn kysyntään. Mihin meidän dollarit ja eurot on sidottu?
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
