Metsämatematiikan harjoituksia

Hannes Mäntyranta kommentoi (MT 15.2.) valmisteilla olevan metsämatematiikkapaperimme laskelmia virheellisiksi. Maaliskuussa julkaistava paperi auttaa hahmottamaan puun kysynnän mittasuhteita ja herättää lukijan pohtimaan itsenäisesti kysymystä, mitä hallitusohjelman linjaukset tarkoittavat metsien käytön kannalta.

Laskelmat perustuvat yksinkertaiseen matematiikkaan: mitä metsästä otetaan ja mitä sillä aiotaan tehdä. Mäntyranta on oikeassa siinä, että paperiin on kirjattava vielä selvemmin laskennan perusteet sekä laskutoimitusten välivaiheet.

Hallitusohjelma linjaa sinänsä ansiokkaasti tavoitteeksi kivihiilestä luopumisen ja öljyn käytön puolittamisen 2020-­luvun aikana. Tärkeimmäksi keinoksi tavoitteiden saavuttamiseksi mainitaan bioenergia. Hallitusohjelmassa tavoitellaan myös 15 miljoonan kuution lisähakkuita.

Tilastokeskuksen mukaan öljyn energiakäyttö oli vuonna 2014 yli 80 terawattituntia. Tämän kulutuksen puolittaminen bioenergiaa hyödyntämällä vaatisi siis nestemäisten biopolttoaineiden valmistamista 40 terawattitunnin verran.

Puun energiasisältö on kaksi terawattituntia jokaista miljoonaa kuutiometriä kohden. Tehokas metsäbiomassapohjaisia biopolttoaineita tuottava laitos pystyy muuntamaan puun energiasta oletettavasti noin 70 prosenttia nestemäiseksi polttoaineeksi.

Näillä tiedoilla voidaan laskea, että yksin öljyn kulutuksen puolittamisen tavoite vaatii jopa yli 25 miljoonaa kuutiota lisää puuta, jos tavoite toteutetaan vain metsäbioenergiaa hyödyntämällä.

Hallitusohjelman kaavailemat lisähakkuut, uusien investointien tuottamat teollisuuden sivuvirrat tai hakkuutähteiden intensiivinen kerääminen eivät pysty kattamaan tätä öljyn janoa.

Lisäksi olisi päästävä myös kivihiilestä eroon. Myös metsä­teollisuudelle olisi jäätävä puuta jalostettavaksi.

Metsämatematiikka­paperimme pääviesti on, että hallitusohjelman energiatavoitteiden toteuttaminen vaatii pääosin muita keinoja kuin bioenergiaa. Näitä ovat muun muassa liikenteen sähköistäminen, rakennusten energiatehokkuus, lämpöpumput ja aurinkolämpö.

Puulle näyttäisi esittämiemme polttoon perustumattomien ratkaisujenkin jälkeen kohdistuvan huomattavasti kysyntää. Koko yhteiskunnan kannalta olisi parempi tuottaa hitaasti kasvavasta arvokkaasta puustamme korkean jalostusarvon tuotteita.

Kun massiiviset lisähakkuut vältetään, voidaan suomalaista metsätaloutta uudistaa aidosti kestäväksi siten, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on mahdollista pysäyttää. Lisäksi näin säilytetään metsissämme olevat huomattavat hiilinielut.