Lukijalta: Hallitusten halutaan useimmiten kaatuvan

Nykyisen hallituksen jäsenistä puolueidensa puheenjohtajat: Sari Essayah, Riikka Purra, Petteri Orpo ja Anna-Maja Henriksson Säätytalon aulassa. Kuva: Carolina Husu

On ollut valitusta siitä, että uusi hallitus ei saa työrauhaa eikä pääse oikeastaan aloittamaankaan. "Ajojahtia" pidetään ihmeellisenä, uutena ilmiönä, ikään kuin jokainen hallitus (tai ainakin nykyinen) olisi aina se paras ja toisi kaikkea hyvää Suomen kansalle.

Katselin Yle-Areenasta presidentti Mauno Koivistosta kertovaa sarjaa, jossa Koiviston ollessa pääministeri hallituksen sisältä haluttiin hallituksen kaatuvan erinäisistä syistä. Hallitus kuulemma muodostettiinkin ikään kuin epäonnistumaan ja katkaisemaan Koiviston presidenttitie. Aikamoista vehkeilyä, mutta onko nykyäänkään hallitusten tavoitteena yleinen hyvä? Olisiko vallantavoittelu ensisijaista?

Eikö politiikan (isoon) valtaan kuulu aina kääntöpuolena vastustajat? Joskus vastustus alkaa aikaisemmin, joskus myöhemmin, mutta demokratiassa alkaa aina.

Hallituspuolueita äänesti noin miljoona miestä ja noin puoli miljoonaa naista. Heti löytyy miljoona naista, jotka eivät äänestäneet nykyisiä hallituspuolueita: äänestäneiden naisten enemmistö. Aikooko nykyhallitus toteuttaa (huonoja) miehisiä arvoja? Edellinen hallitushan oli "intersektionaalisen feministinen" oman ohjelmansa ilmaisua käyttäen.

Lisäksi on peräti 1,5 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät äänestäneet nyt keväällä.

Silti hallitus kehtaa kehua olevansa kansan valitsema. Kyllä toki laillisilla vaaleilla ja parlamentaarisesti sopien on toimittu, mutta marginaalit ovat mitättömän pieniä. Olisi syytä olla vähemmän kopea ja ylpeä. Kyllä muistaakseni edellisen hallituksenkin alkaessa kokoomus heti laittoi ison vaihteen silmään oppositiossa.

Rafael Hellsten

tilastotieteilijä

Hämeenlinna