Tanssit pystyyn kökkätyöllä

Isolla tanssilavalla riittää tehtävää. 580-neliön tanssiparketti on pian valmiina vastaanottamaan vieraat. 

Lavan toiminnasta vastaava Kaarihovijaosto seisahtui tanssilavan maamerkille. Kuvassa Tapani Kesti, Sinikka Uppa, Johanna Salo, Sari Härmänmaa-Rintakomsi, Kauko Kirjavainen, Mika Soinila ja Seppo Uppa. 

Urheiluseura Teuvan Rivakan omistamalla kauniilla tanssilava Kaarihovilla pääsee pistämään jalalla koreasti kesälauantaisin. Tansseista saaduilla varoilla tuetaan seuran juniori ja nuorisourheilua.

Tansseja pyörittää tehokas ja rutinoitunut talkookoneisto. Järjestyksenvalvojina, lipunmyyjinä ja kahviossa työskentelee tanssi-illan aikana 12–15 henkeä. Lavakauden aikana talkootyössä käy yli sata henkeä ”uhraten” oman kesäisen lauantai-iltansa.

Tanssilavan toiminnasta vastaavan Kaarihovijaoston puheenjohtaja ja ohjelmavastaava Seppo Uppa toteaa, että talkooapu on korvaamaton.

”Ilman kökkäväkeä työvoima pitäisi ostaa ulkopuolelta, ja silloin tanssilavatoiminnasta olisi hankala saada kannattavaa. Myös kymmenet paikalliset yrittäjät tukevat seuraa ostamalla seinämainospaikan lavalta”, Uppa kiittelee.

Talkoointo ei ole suuremmin hiipunut Teuvalla. Se on monelle elämäntapa. Vanhimmat talkoolaiset ovat olleet vuosikymmeniä mukana seuran toiminnassa.

”Talkootyöstä kuulee usein puhuttavan myös negatiiviseen sävyyn, mutta täällä Teuvalla se koetaan positiivisena asiana”, Uppa toteaa. ”Haasteenamme on se, että vakiintunut talkooväki ikääntyy. Meidän pitäisi saada houkuteltua lisää nuoria mukaan toimintaan.”

Kaarihovi valmistui suurimmaksi osaksi talkoovoimin vuonna 1964. Ensimmäisenä kesänä väkeä oli niin paljon, että tansseja pidettiin lauantaisin ja sunnuntaisin. Saman vuoden syksyllä lavalla juhlittiin teuvalaisen Pauli Nevalan Tokion olympialaisista saavuttamaansa keihäskultamitalia.

Kaarihovi on nimensä veroinen. Tanssisalin yllä kulkevat 20 metriä pitkät kattokaaret. Lisäksi sisääntuloreitillä on iso ”riemukaari”. Kaksi vuotta sitten ylös jäänyt traktorin koura survaisi vahingossa kaaren alas. Tapaus nousi puheenaiheeksi kylällä.

Tilalle rakennettiin uusi ja aiempaa värikkäämpi kaari, jonka vuoksi koiranleuat nimesivät Kaarihovin muun muassa sateenkaaripaikaksi, mutta rakkaalla lapsellahan on monta nimeä.

Kaarihovin parketilla näkee harvakseltaan myös kädenalitanssijoita. Uppa toteaa, että etelän trendit saapuvat lakeuksille jälkijunassa, jos ylipäätään saapuvat.

Urheiluseurojen ylläpitämät tanssilavat eivät ole entisenlaisia rahasampoja seuroille. Rivakan jaostot joutuvat keräämään varoja myös muulla toiminnalla.

Monen muun tanssilavan tavoin Kaarihovi kamppailee nousseiden kustannusten ja laskeneiden kävijämäärien kanssa.

”Kymmenen vuoden kuluttua on vieläkin haastavampi tilanne, kun suuret ikäluokat täyttävät kahdeksankymmentä. Siksi yritämme uudistua ja tehdä toiminnasta ympärivuotisempaa. Meiltä löytyy valmiudet myös muunlaisten tapahtumien kuten sukujuhlien ja konserttien järjestämisiin.”

Viime vuonna Kaarihovi sai ELY-keskuksen hyväksymän kustannuksiltaan 55 000 euron Leader-hankkeen rakennuksen kunnostamiseen ja irtaimiston uusimiseen. Rahalla on hankittu muun muassa kalusteita, ilmalämpöpumppuja, paranneltu ilmastointia ja kunnostettu piha-alueita.

Kaarihovilla tanssitaan juhannusta ja Tangomarkkinat-viikonloppua lukuun ottamatta jokaisena kesälauantaina. Tämän kesän vetonauloihin lukeutuu Arja Koriseva, joka tekee kesällä vain muutaman lavakeikan.

Onnistunut tanssi-ilta vaatii järjestäjiltä ison työn niin ennen, jälkeen kuin tanssi-illankin aikana. Kaarihovijaoston sihteerin Johanna Salon talkoopäivä alkaa jo aamulla.

”Haetaan kukat kukkakaupasta ja laitetaan ne kahvion pöydille. Sitten järjestellään paikkoja ja otetaan orkesterit vastaan”, Salo kertoo.

”Tehtäviin kuuluu myös kauppatavaroitten haku ja voileipien teko kahvioon. Hommaa on paljon, mutta se ei kuormita, kun sen saa tehdä mahtavassa porukassa.”

Kaarihovijaosto hoitaa tanssi-illan alkuvalmistelut ja illan suussa vastuu siirtyy vuorossa olevalle talkooporukalle.

Salo käy välillä kotona laittautumassa ja palaa sitten lavalle illanviettoon. Nuoresta flikasta saakka Kaarihovilla käynyt nainen odottaa innolla taianomaisia tanssi-iltoja.

”Kivan tanssi-illan jälkeen on ihana pyöräillä kotiin. On valoisaa, heinä tuoksuu ja linnut laulavat.”

30.6. Tomi Markkola ja Fernet, Seija Rankinen ja Tähtikavaljeerit