Mitä on vihapuhe?

Vihapuhe on viestintää, jossa uhataan, panetellaan ja solvataan rikoslain määrittelemällä tavalla.

Vihapuhe ei ole uusi ilmiö. Sähköinen tiedonvälitys, internet ja sosiaalinen media ovat vain tehneet siitä näkyvämmän tarjoamalla sille uuden kanavan.

Tutkijat ja poliisi erottavat ainakin kolme astetta:

• tavallinen verkon häiriköinti ja suunsoitto

• verkkovihan eri muodot, joita ovat esimerkiksi verkon kautta tehdyt hyökkäykset, naisiin kohdistettu viha, solvaus ja uhkailu

• varsinainen vihapuhe, jolla pyritään alistamaan yksilöitä ja ryhmiä sekä kieltämään heidän ihmisoikeutensa.

Vihapuhetta ei ole määritelty erikseen suomalaisessa tai kansainvälisessä lainsäädännössä. Rikosnimikkeinä viharikoksissa ovat yleensä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus.

Viharikos kohdistuu yksilöön tai ihmisryhmään etnisen tai kansallisen taustan, uskonnollisen vakaumuksen tai elämänkatsomuksen tai mielipiteen, äidinkielen tai ihonvärin, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen, vamman tai jonkin muun ominaisuuden perusteella.

Viharikoksen taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista erilaisuutta kohtaan.

Vihapuheen kohteeksi joutunut voi tehdä rikosilmoituksen joko sähköisesti poliisin nettisivujen kautta tai käymällä poliisilaitoksella.

Ei vihapuheelle.fi -liike on osa eurooppalaista No Hate Speech Movementia, jonka aloitti Euroopan neuvosto. Tämän vuoden loppuun jatkuvaa nuorten kampanjaa tukee Plan Suomi ja se saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Yle on kampanjoinut vihapuhetta vastaan noin vuoden ajan uutisin ja verkkosivuston kautta: yle.fi/uutiset/me_tiedamme_missa_asut