Tuottavaa metsätaloutta!

Raaseporilainen metsätalousinsinööri C-J. Jansson pahoitti (4.10.) mielensä, kun kerroimme (18.9.) tutkimustuloksia metsän jatkuvasta kasvatuksesta.

Hän on turhaan huolissaan, sillä päivittäin eri medioissa lobataan ilman tutkimusnäyttöjä puupeltokasvatusta ja avohakkuuta.

Suuria metsäpinta-aloja omistavat metsänomistajat ovat oivaltaneet, että käytäntöä kannattaa vaihtaa. Rahaa tuottava, ympäristöä säästävä ja hiiltä sitova vaihtoehto on keskittyä hyvälaatuisen sahapuun tuottamiseen.

Parhaiten tuottava käytäntö olisi kasvattaa kaikki hakattavat puut jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksella tukkikokoon.

Sitä voisi kutsua talous-ympäristömalliksi. Tällöin tukkikuutioista saataisiin kuitenkin latvuksina ja sahaustähteinä sellupuuta noin 40 miljoonaa kuutiota. Siitäkin riittäisi paljon myytäväksi ja raaka-ainetta kankaiden sekä muiden erikoistuotteiden valmistukseen.

Tällä talous-ympäristömallilla kantoraha nousisi melkein kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Siihen kannattaisi pyrkiä.

Vastaavasti vientitulot suurenisivat huomattavasti. Puurakentaminen pienentäisi merkittävästi suurta hiilijalanjälkeämme. Ympäristö säilyisi viihtyisänä ja metsien monimuotoisuus ei tärveltyisi. Niistä huolehtiminen on osa metsätaloutta.

Avohakkuu ei ole perinteinen käytäntö, vaan se oli lailla kielletty viime vuosisadalla. Ympäristöliikkeiden aloitteen hyväksyminen olisi siten Metsähallituksen osalta vain paluuta perinteiseen järkevään käytäntöön.

Viisas kansakunta rakentaisi uusia moderneja sahoja ja sahatavaran jalostuslaitoksia mieluummin kuin sellua suuria määriä tuottavia laitoksia.

Puupelto- ja sellutalous eivät ole millään kriteerillä mitattuna kestäviä.