Vastaanottokeskukset täynnä turvaa hakevia

Mielipide

23.12.200915:00

Kolumni

Riitta Mustonen

Suomeen tuli viime vuonna 4 036 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan jopa 5 800:aan.

Tulijat sijoitetaan eri puolella Suomea sijaitseviin vastaanottokeskuksiin, joita pyörittävät valtion ja kuntien lisäksi Suomen Punainen Risti.

Vastaanottokeskuksiin on nyt sijoitettu noin 5 900 ihmistä. Paikkamäärää pohditaan koko ajan, sillä turvapaikanhakijoiden lisäksi keskuksissa asuu noin viisisataa oleskeluluvan jo saanutta.

”He odottavat kuntaan pääsyä, mutta liekö yleinen lama aiheuttanut sen, että kuntiin siirtyminen takkuaa”, arvelee ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta.

Valtio maksaa vastaanottokeskusten kulut. Kuntien kontolle tulee kuluja ainoastaan silloin, jos turvapaikanhakijaperheessä on peruskouluikäisiä lapsia. Pakolaisia vastaanottavalle kunnalle maksetaan niin sanottuja laskennallisia korvauksia, joilla kunta voi kattaa kotouttamisesta aiheutuvia menoja.

Turvapaikanhakijoita on viime aikoina tullut eniten Somaliasta, Irakista ja Afganistanista eli maista, joissa on jatkuvia selkkauksia.

Hakijamäärään vaikuttaa maailmantilanteen lisäksi se, onko maassa jo kyseistä ulkomaalaisyhteisöä ja millainen päätöskäytäntö vastaanottomaassa on, toteaa maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Kaikki eivät saa turvapaikkaa Suomesta. Osa hakijoista käännytetään perusteettomina heti pois, kuten on käynyt Bulgariasta tulleille sadoille romaneille. Osa taas on niin sanottuja Dublin-tapauksia eli he ovat hakeneet aiemmin turvapaikkaa muussa maassa ja heidät palautetaan sinne.

Kun turvapaikan hakija on saanut poliisilta luvan hakea turvapaikkaa Suomesta, hänet puhutetaan henkilökohtaisesti. Puhuttelujen järjestäminen on Revon mukaan ollut haasteellista, sillä puhuttelupaikkoja on vain viisi, kun taas hakijat on sijoitettu ympäri maata.

Hakuprosessit vievät aikaa. Tällä hetkellä puhutteluun tulee vuosi sitten hakemuksen tehneitä.

Turvapaikan saa, jos hakijalla on kotimaassaan perusteltu syy pelätä vainoa ja vainon syy on alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide. Turvapaikan voi saada myös toissijaisen tai humanitäärisen suojelun perusteella, esimerkiksi maan huonon turvallisuustilanteen takia.

Odotusaikana vastaanottokeskukset voivat järjestää asukkailleen kielikursseja ja työtoimintaa, joka käytännössä tarkoittaa tilojen siivoamista. Kolmen kuukauden oleskelun jälkeen turvapaikanhakija voi mennä töihin – jos töitä näin lama-aikana on tarjolla.

Valtio maksaa hakijoille toimeentulotukea. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on tänä syksynä esittänyt toimeentulotuen pienentämistä. Yksinäisellä tuki putoaisi 375 eurosta 292 euroon tai jopa 90 euroon, jos hakija saa aterian ja ylöspidon vastaanottokeskuksesta.