Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Puukauppapaikka Kuutio hakee yhä paikkaansa

    Ajatus sähköisen puukauppapaikasta on hyvä ja kannatettava. Yhteinen sitoutuminen Suomen Puukauppa Oy:tä perustettaessa oli laajaa ja osapuolet innostuneita. Tästäkään huolimatta Kuution taival ei ole ollut helppo.

    Tällä hetkellä vain muutamat metsänhoitoyhdistykset käyttävät kuutiota aktiivisesti puukaupan kilpailutuksessa. Syykin tähän on varsin selkeä: puukauppojen kilpailuttaminen sähköisesti aiheuttaa lisäkustannuksia, eikä järjestelmä tarjoa toistaiseksi vastaavia kustannushyötyjä. Metsänomistaja on tässä kulujen lopullinen maksaja.

    Kuutiossa on perustavaa laatua olevia valuvikoja. Kaikki puun ostajat eivät ole järjestelmässä mukana. Markkinataloushan toimii niin, että mitä vähemmän on potentiaalisia ostajia ja kilpailua, sen alhaisemmaksi tarjottu hinta tuppaa jäämään.

    Nykyisin monissa metsänhoitoyhdistyksissä käytössä oleva tapa lähettää tarjouspyynnöt sähköpostilla ostajille on helppo, halpa ja ennen kaikkea tasapuolinen. Kaikki ostajat isosta pienimpään saavat tarjouspyynnön samalla tavalla ja yhdenmukaisesti.

    Näiden lisäksi Kuutiosta puuttuu edelleen mahdollisuus runkohintakauppaan ja leimikoiden yhteismyyntiin.

    Markkinoiden kannalta huonoon lopputulokseen johtaa myös tilanne, jossa kauppapaikassa ja markkinoilla on tarkka tieto tarjonnan määrästä alueittain, mutta vastaava kysyntä jää tyystin piiloon. Vaikutus on puun hintaa entisestään laskeva etenkin markkinatilanteessa, jossa tarjonta on suurempaa kuin kysyntä.

    Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi ehdotti Maaseudun Tulevaisuudessa, että hyvä alku puukaupan markkinatapojen kehittämiselle ja avoimuuden lisäämiselle olisi siirtää metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupat Kuutioon. (MT 22.1.)

    Varmasti näin olisikin, mutta ainoastaan puunostajien näkökulmasta. Heidän tehtävänsähän on hankkia puuta mahdollisimman halvalla. Voisiko vaatimuksen kääntää myös toiseen suuntaan: metsäyhtiöt sitoutuisivat kilpailuttamaan sopimusasiakkaidensa puukaupat myös Kuutiossa?

    Se lisäisi myös puukaupan kilpailua sekä markkinoiden avoimuutta ja toimivuutta. Lisäksi se kasvattaisi metsänomistajien saamia puukauppatuloja – ajatus vaan ei taida saada kannatusta metsäyhtiöiden piirissä.

    Kauppakanavasta huolimatta tärkein valtakirjakaupan taloudellinen arvo ja turva metsänomistajalle ovat ymmärrys puukaupasta ja tukkipuun katkonnasta. Parhaan katkonnan toteutuessa sillä on keskimäärin kaksi kertaa suurempi merkitys puukaupan kokonaistuloon kuin eri ostajien tarjoushintojen eroilla.

    Jos metsänomistaja kilpailuttaa itse puukauppansa Kuutiossa, ostajien rungon katkontatiedot eivät ole hänen käytössään. Katkontatietojen vertailu saadaan vain yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa.

    Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt tekevät ammattilaisina puukauppaa jatkuvasti, seuraavat markkinaa ja vahtivat, ettei tukkipuuta ohjata vähempiarvoiseen sellupinoon.

    Parasta edun ajamista on kilpailun lisääminen puumarkkinoilla.

    Kun metsänhoitoyhdistyksiä arvostellaan avoimuuden puutteesta puukaupassa, kannattaa muistaa, että metsänhoitoyhdistysten tehtävänä on ajaa metsänomistajien eli omistajiensa etua.

    Yhdistykset esimerkiksi toimittavat paljon nuorista metsistä saatavaa puuta alueidensa energialaitoksille. Tämän ansiosta metsät tulevat hoidetuiksi, metsänomistaja saa puukauppatuloja nuoren metsän hoidosta ja teollisuus saa kestävästi tuotettua laadukasta puuta tulevaisuudessa. Samalla myös hiilitase paranee.

    Puunkorjuupalvelu on metsänomistajan antamalla toimeksiannolla suoritettua hakkuuta, lähikuljetusta, välitystä ja mahdollista kaukokuljetusta.

    Korjuupalvelutoiminnan taustalla on ajatus lisätä puukaupan kilpailua ja aikaansaada metsänomistajalle vertailutarjous leimikosta. Esimerkiksi talviharvennuksiin ei välttämättä tule pystykauppatarjouksia lainkaan. Yhdistysten puunkorjuupalvelulla voi olla mahdollisuus tarjota vaihtoehto puukaupalle.

    Puunkorjuupalvelu toimii vähintään ”perälautana” erityisesti pieniläpimittaisen kuitupuun hinnan osalta. Siksi korjuupalvelu on yhdistyksille vahva edunvalvonnallinen työkalu.

    Kaikesta huolimatta kohti sähköisempää maailmaa. Hyvin suurella todennäköisyydellä puukauppaa kilpailutetaan ja käydään tulevaisuudessa sähköisesti entistä enemmän. Hyvä alusta tälle kaupankäynnille olisi Kuutio, kunhan edellä esitetyt valuviat saadaan korjattua.

    Jouni Tiainen

    toimitusjohtaja

    Metsänhoito­yhdistysten Palvelu Oy

    Metsänhoito­yhdistysten tehtävänä on ajaa metsänomistajien eli omistajiensa etua.