Ilmastokriisi kyetään ratkaisemaan

Suomalaista ilmastokeskustelua on vaivannut näköalattomuus. Suurimman osan keskustelu­tilasta ovat saaneet keskustelun ääripäät ja syyllistävä puhe. Vaikka ilmiön kieltäjät ovat lopulta valtavirrasta hävinneet, ilmastofanaatikkojen vastavoimana vaikuttavat ilmiön vähättelijät ja Suomen toimien kriitikot.

Ilmastokeskustelu kaipaa faktoja, jonka pohjalta kiinnitämme huomion toimiin niillä sektoreilla, joilla on aidosti merkitystä. Globaalisti tärkeimmät päästölähteet ovat energiantuotanto sekä liikenne. Suomessa listan kolmanneksi asettuu asuminen. Näiden piirissä ilmastokriisi ratkaistaan, kuten myös Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas totesi.

Suomalaisessa ilmasto­keskustelussa metsä- ja biotalouden syyllistäminen on lukujenkin valossa lähtenyt täysin mittasuhteistaan.

Suomalaisella metsätalous­osaamisella metsiemme hiilinielut ovat nousseet vuosi­kymmenten aikana, samaan aikaan kun metsäteollisuuden tuloilla on rakennettu hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilarit.

Tammikuun puolivälissä julkaistiin valtioneuvoston ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi, ja liikenneministeri Timo Harakka esitteli lausunnoille lähtevän luonnoksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeisimmät avaukset liittyvät ydinsisällön mukaan ympäristöystävällisempään käyttövoimaan siirtymisen kannusteisiin ja tukiin, etätyön yleistymisen tukemiseen, uusiutuvien polttoaineiden suurempaan jakeluvelvoitteeseen, digitalisaatioon ja liikenneinfran kehittämiseen.

Näillä toimilla tavoitellaan aidosti merkittäviä ilmastotoimia vaikeuttamatta monille meistä välttämätöntä yksityis­autoilua. Liikenteen ohella ­pitkän talven maassa ­asumiseen ja energian­tuotantoon liittyvät ratkaisut ja avaukset ovat erityisen tärkeitä.

Biotalouden potentiaalista merkittävä osa on vielä hyödyntämättä. Vastuullinen metsätalous on tässä kokonaisuudessa merkittävä osa ratkaisua, ei ongelma.