Vierailu Indonesiaan

Poliitikon, saati ministerin ei kannata kirjoittaa ja puhua matkoistaan. Ei, vaikka aihetta olisi, ja hyviä uutisia. Päätin tehdä poikkeuksen. Miksi?

Siksi, että Suomi horjuu pitkä­aikaisen lamaantumisen kuilun partaalla. Tarvitsemme rohkaisua ja hyviä uutisia suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta. Kaikki konstit on käytettävä.

Vanha maailma ei palaa. Historiassa ei tapahdu enää mitään, on toimittava tässä päivässä, rohkeasti. Ilmaiseksi ei saa mitään, kukaan ei kanna leipää suomalaisten suuhun. Se on revittävä maailmalta. Avain on korkea laatu ja yksilöllinen tuote. Me osaamme molemmat.

Kävin Indonesiassa. Tapasin sekä ulkoministerin että presidentin. Maamme suhteet ovat hyvät ja vakaalla pohjalla. Tämän totesi myös valtiovierailulla käynyt Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ystäviä kavalassa maailmassa ei koskaan ole liikaa. Indonesia on valtava maa, jossa asuu 250 miljoonaa ihmistä kolmella aika­vyöhykkeellä. Indonesia on maailman suurin muslimimaa, väestöstä lähes 90 prosenttia on muslimeja. Kristittyjä on toistakymmentä miljoonaa, siis noin kaksinkertaisesti meihin suomalaisiin verrattuna.

Mikä tärkeintä, eri väestöryhmien kesken vallitsee rauha.

Allekirjoitin Jakartassa niin sanotun Yhteistyöpöytäkirjan (MoU) koskien energiatehokkuutta, uusiutuvia energia­lähteitä ja energiapolitiikkaa laajemminkin.

Suomella on Indonesiassa valtavat mahdollisuudet tehdä bisnestä ja kauppaa. Tähän saumaan pitää tarttua kaksin käsin. Hyviä tuotteita meillä on, myyntimiehiä tarvitaan. Iskun paikka on Nyt.

Suomi tarvitsee vientiä ja vapaakauppaa. Me emme elä pelkällä kotimaisella kulutuksella. Sekin on tärkeää, sillä kansalaisten ostovoima on avainasioita lamaannuksen voittamisessa. Ovia pitää avata, ne eivät aukea itsestään. Harvaa tuotetta tullaan kotoa hakemaan.

Aasian maissa presidentillä ja ministerillä on merkitystä. Ovet aukeavat toiseen malliin kuin tuijottamalla Merikasarmilla jäänmurtajan seinää ja laittamalla meiliä maailmalle.

Korkea poliittinen edustus takaa pääsyn oikeiden ihmisten puheille, loppu on sitten yrityksistä ja ammattitaidosta kiinni. Olin näkemääni tyytyväinen, suomalainen bisnes­valtuuskunta osasi asiansa. Kun kauppoja tulee, tuntee olevansa mukana takaamassa leipää kotimaan pöytiin.

Kansantalouden tilinpito on monimutkaista. Jos presidentti ja ulkoministeri menevät Indonesiaan, se näyttäytyy kuluna. Jos heidän avullaan saadaan kauppoja, työtä ja toimeen­tuloa, hyöty kirjataan muille momenteille. Silti, Suomi ja suomalaiset siinä voittavat, jos työ ja yrittäminen käyvät kaupaksi.

Uusiutuva energia ei ole mitään huuhaata. Sen merkitys kasvaa. Oikoteitä ei ole, eikä tukipolitiikalla pidä luoda rahastusautomaatteja tuulivoiman tapaan.

Jätteiden hyötykäyttö on suuri mahdollisuus. Tulevaisuudessa asiat voivat kiepsahtaa päälaelleen. Nyt jätehuollosta maksetaan, mutta voi tulla aika, jolloin jätteestä maksetaan. Se on tulevaisuudessa raaka-ainetta ja sitä tarvitaan.

Indonesia on monin tavoin kehittymätön maa. Tarvitaan tie- ja satamainvestointeja sekä energiaa. Meillä on Suomessa valtavasti tietoa ja osaamista näillä aloilla.

Markkina on iso, ja siellä meillä on jo jalkaa oven välissä. Nyt pitää vaan kääntää namiskaa kaakkoon ja ottaa mikä otettavissa on.

Suomalainen koulutus on hyvässä maineessa. Totesin matkan aikana monta kertaa, että kansa kannattaa kouluttaa. Myös naiset ja tytöt, sillä kansa­kunta on tyhmä, jos se jättää puolet lahjakkuus­kapasiteetistaan käyttämättä.

En ole mikään naisasiamies, mutta tosiasiat sanon, kun tilaisuus tulee. Saattaa mennä jopa paremmin perille, kun sanoja on karu suomalainen mies.

Todennäköisesti, jos tästä matkasta kirjoitetaan, juttu kulkee tapaan ”Soini reissaa”. Kestän sen, jos tämän reissun seurauksena saadaan Suomen työtä ja rahaa. Tarvitsemme molempia kipeästi, sillä Suomi on suossa eikä sieltä ole oikotietä ylös.

Työ ja yrittäminen ovat tämän hevosmiehen kaksari. Pelaan tätä yhdistelmää itse. Se on viikon pelivihje ja vain veikkaamalla voit voittaa.

timo.soini@formin.fi

perussuomalaisten puheenjohtaja, 
ulkoministeri