Mitä maksaisin metsätilasta?

Metsänhoidon eläköityneet emeritusprofessorit Pohtila (MT 1.8.) ja Lähde (MT 15.8.) jatkavat väittelyä siitä, millaista metsänhoitoa tulisi harjoittaa. Sopiiko meille Suomeen paremmin jatkuva kasvatus vai jaksottainen metsänkäsittely. Lähde perustelee kantaansa myös eräiden metsäekonomistien viime aikojen laskelmilla. Ne perustuvat markkinataloudelle vieraisiin oletuksiin ja vääristävät näin tuloksia. Siksi harsintametsästä ei kannattaisi maksaa yhtä paljon kuin tilasta, jonka metsiköitä on kasvatettu tasaikäisrakenteisina.

Pörssistä saatuja ajatuksia voi soveltaa myös metsäomaisuuden kannattavuuden arviointiin. Suhtautumisesta riskiin on saatu karvaita kokemuksia globaalin talouden myllerryksistä.

Arvioin metsätilan arvoa sen mukaan, kuinka paljon odotettavissa nettohakkuutuloja, kuinka pitkä on odotusaikaa ja kuinka luotettavasti tulot ovat saatavissa. Jos tulojen saanti on epävarmaa, riskin arviointi on syytä sisällyttää laskelmiin riskilisänä. Mitä suurempi se on, sitä suurempi korkovaade (diskonttoalennus) asetetaan nykyarvolaskelmiin. Ja mitä suurempi se on, sitä pienemmäksi nykyarvo tulee. Metsäekonomistiemme laskelmat olettavat, että metsänkasvatuksesta saatavat tulot saadaan aikanaan kuitenkin yhtä varmasti eivätkä he ole ottaneet huomioon mahdollisia riskikorjauksia.

Harsintametsätaloudessa on merkittävästi enemmän riskejä kuin kasvatettaessa metsiköitä tasaikäisrakenteisina. Näistä on käyty laajaa keskustelua aiemmin tämänkin lehden palstoilla.

Tärkeimmät riskit sisältyvät siihen, ettei uusia ”ilmaisia” taimia saada, monet sienitaudit vaivaavat jäljelle jäävää puustoa harsintojen jälkeen, korjuussa vaurioitetaan ja tuhotaan osa puista, kuusten elpymistä valon lisääntymiseen hakuun jälkeen on liioiteltu ja maan pysyminen kuusikkona köyhdyttää maaperän viljavuutta. Optisimmat arviot harsinnasta osoittavat Lähteen mukaan, että metsän kasvu voi olla kummassakin mallissa samalla tasolla.

Oletan että markkinoilla on tarjolla kaksi metsätilaa, joiden kummankin puuston keskitilavuus on 100 kuutiota hehtaarilla ja kasvupaikan viljavuus on samanlaista mustikkatyypin maata. Ne sijaitsevat keski-Suomessa. Ensimmäistä on hoidettu pitkään puita harsien ja toisen metsiköitä on kasvatettu tasaikäisinä. Kun otan huomioon epävarmoina odotettavat hakkuutulot riskitekijänä, maksaisin harsintametsätilasta suuruusluokaltaan 2 500 euroa/ha ja jälkimmäisestä tilasta 3 500 euroa/ha.