Lukijalta: Nyt mättää jossain ja kunnolla hiilinielulaskelmissa
Metsien lannoitus on ainut keino saada aikaan nopeasti suuret määrät hiilen sidontaa.
Kirjoittaja muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla Naarasnevalla jo vuosi istutuksen jälkeen kasvusto sitoi enemmän hiilidioksidia kuin maaperästä vapautui. Kuva: Hanne ManeliusMetsät ovat Luken mukaan muuttuneet päästölähteiksi. Toisenlaisia tuloksia ovat kuitenkin saaneet Helsingin ja Oulun yliopistot, Ilmatieteenlaitos ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu perustamallaan 230 hehtaarin mittausasemalla Naarasnevalla. Helsingin yliopisto johtaa sitä.
Siellä mitataan myös metaanin ja ilokaasun päästöjä. Naarasneva on vanha turpeenottoalue, jossa on vielä jäännösturvetta metrin verran. Sinne istutettiin puuntaimia ja yllätys, yllätys turvesuopahis olikin jo seuraavana vuonna nielu.
Lukella ojitetut turvesuot ovat päästölähteitä, vaikka niissä olisi paljonkin puita. Samoin kivennäismaan taimikot, joissa kasvaa jo kunnon vesaikot, käsitellään päästölähteinä.
Entä miten voi olla mahdollista, että Luken mukaan menee kymmeniä vuosia ennen kuin uudistusalat ovat nieluja? Luken mukaan kasvu vähenee. Ei ainakaan täälläpäin.
Joissain kuusissa on jopa metrin kasvannaiset. Toivoisi, ettei Luke julkaisisi sellaisia tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa, koska yliopistojen ja Luken mittaukset ovat kaukana toisistaan.
Tarkastellaan vielä noita parjattuja avohakkuita. Jalostetut taimet kasvavat 20–30 prosenttia paremmin kuin luonnontaimet ja avohakkuun myötä aukon maaperä paranee.
Esimerkiksi tuore kangas paranee lehtomaiseksi kankaaksi, jolloin myös puiden kasvu paranee 20–30 prosenttia. Kasvuun tulee siis noin 50 prosenttia lisäys avohakkuiden ansiosta. Puut kasvavat eniten noin 25 vuoden iässä ja sitovat tietenkin silloin myös eniten hiiltä.
Yksi asia on jäänyt keskusteluissa aivan liian vähälle huomiolle. Metsien lannoitus on ainut keino saada aikaan nopeasti suuret määrät hiilen sidontaa.
Metkaan pitäisi antaa jonkinlainen tuki kaikille metsien lannoituksille, kun hiilen sidonta on tärkeää. Jos haluaa lannoitushyödyn nopeammin takaisin, kannattaa lannoittaa uudistusikää lähestyvää metsää.
Veikko Jaakonsaari
Metsätaitoilija
Janakkala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




