Yritysten kannattaa kertoa veroistaan

Mielipide

13.5.201602:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Keskustelu yritysten ja yksityishenkilöiden veronmaksusta on kiihtynyt ilahduttavasti. Panama-paperien jälkiselvittely, Portugalin veropakolaisten aikaansaama veromuutos tai vaikkapa sähköverkkoyhtiö Carunan verohyödyn maksimointi ovat nostaneet esille kysymyksen siitä, keitä suomalaisen hyvinvoinnin rahoitus kiinnostaa ja keitä ei?

Ilman hyvin menestyvää yritystoimintaa ei ole myöskään hyvin menestyvää yhteiskuntaa. Kun yritys menestyy ja saa tuotteensa kaupaksi, siitä hyötyvät asiakas, työntekijä ja omistaja. Kun ostoksista on maksettu arvonlisävero, palkoista tulovero, osingoista pääomavero ja vielä yrityksen tuloksesta yhteisövero, koko Suomi hyötyy.

Asia vaikeutuu, kun yritys toimii erittäin kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla. Menestyäkseen sen on otettava huomioon ne mahdollisuudet, joita eri maiden veroedut tarjoavat. Näin monesti on, koska kilpailijatkin tekevät niin.

On myös päivänselvää, että verojenmaksu ei ole yritysten päätehtävä. Silti asiaa ei voi sivuuttaa eikä jättää huomiotta. Ehkä yritysten ei edes kannata ajatella näin. Päinvastoin.

Erityisesti Suomessa kotimarkkinoilla toimivat yritykset voisivat kuitenkin aivan helposti tehdä verojen maksamisesta hyveen. Yritysten itse asiassa kannattaisi kertoa siitä, kuinka paljon niiden toiminnasta syntyy maahan verotuloja, joilla kunnat ja valtio hyvinvointia asukkailleen tarjoavat.

Erityisen tärkeää tämän asian kertominen olisi sosiaali- ja terveysalalla toimiville yrityksille, jotka saavat suuren osan tulovirrastaan verorahoista ja ovat lisäksi mukana kilpailemassa sote-palveluiden tuottamisesta. Vielä toistaiseksi on epäselvää, voisiko kotimainen verojalanjälki jollain tavalla olla hinnan ja laadun ohella kriteerinä palvelujen ostamisessa. Syytä olisi.

Hallitukselle asia on vaikea. Toisaalta jo Euroopan unioninkin perusajatuksen mukaan tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus pitäisi turvata. Kansallinen verotus ei tähän ajatteluun tuosta vain loksahda.

Joka tapauksessa terveys- tai millä tahansa alalla toimivat yritykset, jotka tekevät monimutkaisia omistusjärjestelyjä joutuvat selittelemään tekemisiään. Itse asiassa aika monella alalla olisi aivan kohtuullista kysyä, mihin ja kuinka paljon yritys maksaa veroa? Jos tähän ei saa vastausta, jokainen voi tehdä omat siitä omat johtopäätöksensä.

Vaikka monille suomalaisille pelkkä palvelun hinta ja laatu riittäisivätkin palvelun hankkimisen perusteeksi, yhä useampi osaa kysyä enemmän. Kansalaisjärjestöt ovat olleet etunenässä, mutta suuren verotaakan parissa painivat tavalliset suomalaiset palkansaajat, viljelijät ja muut yrittäjät haluavat myös tietää, ketkä niitä veroja heidän lisäkseen tähän maahan maksavat.

Myös elinkeinoelämän kannalta kansainvälisen verokohtelun tasapuolisuus olisi tärkeää ratkaista. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa kotimarkkinayritys joutuu kilpailemaan samoista markkinoista ulkomaisten jättien kanssa. Tällöin hyöty verosuunnittelusta on helposti kansainvälisen toimijan puolella.

Suomen hallitus joutuu ottamaan asiaan kantaa vielä ennen kesää. Omin voimin se ei pysty asiaa ratkaisemaan. Sen sijaan EU pystyisi. Halutessaan.