Keskittämispolitiikan kustannukset tutkittava

Maassamme on syntynyt suurien kaupunkien keskittämisliike C21. Sen vaikutuksia ei ole analysoitu.

Joitain kansantalouden rasitusselvityksiä on tehty parisen vuotta sitten. Esimerkiksi asumistukimenoista yli 80 prosenttia eli 1,43 miljardia euroa maksettiin kaupunkeihin.

Turun yliopiston akatemiatutkijan Elias Oikarisen mielestä asumistuki edistää ihmisten keskittymistä suuriin kaupunkeihin.

Taloustieteen professorin Matti Virénin mielestä nykyisen asumistukijärjestelmän suurin ongelma on tukien painottuminen pääkaupunkiseudulle. Virén myöntää, että pääkaupunkiseudulla on vetovoimaa, mutta onko valtion tehtävänä tukea verovaroin ihmisten muuttamista sinne?

Valtion omistaman asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tukemista runsaasta 370 000 vuokra-asunnosta noin kolmannes sijaitsee Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tästä huolimatta näissä kunnissa asuvat saivat asumistukia yli 450 miljoonaa euroa.

Helsinki on nyt myös melkoinen päästötehdas ja pienhiukkasten kannalta terveysriski.

”Onko Helsingin alettava laskuttaa kaupungissa autoilusta päästäkseen ilmastotavoitteisiinsa? Muun muassa tämä kysymys nousee esille kaupungin virkamiesten laatimasta toimenpideohjelmaesityksestä, jonka pohjalta poliitikot sorvaavat tiekarttaa kohti ekologisempaa tulevaisuutta.” (HS 20.03).

Esiintyy selviä merkkejä siitä, ettei keskittäminen olekaan hyvä suunta. Keskittämisen terveys- ja kansantaloudelliset vaikutukset tulisi puolueettomasti tutkia hyvinvointipolitiikan ohjaamiseksi oikeaan suuntaan.