Lukijalta: Ratayhteydellä idästä länteen on kiire

Rautatiesilta. Kuvituskuva. Kuva: Kai Tirkkonen

Hallitusohjelmassa on kirjaus Merenkurkun kiinteän yhteyden selvittämisestä Suomesta Ruotsiin. Tämän yhteyden kannattajien mukaan se yhdistäisi Suomen Eurooppaan ja parantaisi huoltovarmuutta.

Vuonna 2020 tehdyn laskelman mukaan kiinteä yhteys maksaisi kolmesta viiteen miljardia euroa. Tänä päivänä liikutaan varmaankin tuon summan ylärajoilla, ellei ylikin.

Itäisen Suomen liikenneyhteyksistä huolehtiminen on huolehtimista koko Suomesta. Yhtenä esimerkkinä tästä on Parikkala—Savonlinna—Pieksämäki-välin ratayhteys.

Huoltovarmuuden ja Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että meillä on toimiva ja yhtenäinen ratayhteys läpi Suomen idästä länteen.

Tämä edellyttää Savonlinnan Laitaatsalmen ratasillan rakentamista syväväylän rakentamisen yhteydessä puretun tilalle.

Sillan kustannusarvioksi on aiemmin arvioitu noin 15 miljoonaa euroa.

Kun hallitusohjelmassa mainitaan noin viiden miljardin yhteys, jolla Suomi halutaan kytkeä Eurooppaan, niin ei liene kohtuuton vaatimus, että samalla selvitetään mahdollisuus käyttää tästä noin 0,3 prosenttia itäisen Suomen kytkemiseksi muuhun Suomeen.

Tätä kysyttiin myös eduskunnan kyselytunnilla liikenne- ja viestintäministeri Ranteelta (ps.), mutta vastaus jäi saamatta. Eikä sitä kuultu muiltakaan ministereiltä.

Presidentinvaalikampanja toi itäisellä Suomelle ystäviä, joita täällä harvemmin näkee. Pääministeri Orpon usein käyttämää termiä lainaten täytyy toivoa, että ystävyys kestää myös vaalien jälkeen.

Ja, mikä tärkeintä, että se ei jää pelkkien vaalipuheiden tasolle.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)

Hanna Kosonen

kansanedustaja (kesk.)