Lukijalta: Haaste metsänhoitoyhdistyksille – yksityistielain epäkohtia korjattava

Kirjoittaja esittää, että metsänhoitoyhdistysten asiantuntemusta käytettäisiin yksityisteiden hoidossa.  Kuva: Kankaanpää Jaana

MT:ssä (9.8.2023) oli Jussi Pitkäsen hyvä artikkeli hiljattain uusitun yksityistielain ongelmista. Lakia valmisteltiin vuosia, ja se on teoreettisesti hyvä. Se pyrkii jakamaan osakkaiden tiekustannukset arvioidun hyödyn mukaan, mutta käytäntö ei ole toteutunut. Avoimuus on yksi puute, ja siitä on aiheutunut riitoja. Tietoja on pantattu, jopa salattu poistamalla osakkaita sähköpostituslistoilta.

Tärkeintä tässä on arvioida kullekin kiinteistölle lasketut tieyksiköt. Maanmittauslaitos on laatinut niistä suositukset käytäntöä varten. Lopullisen päätöksen niistä tekee tiekunnan kokous.

Suurimpia ongelmia on syntynyt kokemukseni mukaan maakunnissa, joissa on paljon loma-asutusta ja jonkin verran yksityistä metsänomistusta. Lomakäyttö perustuu siihen, kuinka paljon rakennuksia käytetään vuodenajoista riippumatta ja siitä syntyvistä aurausmaksuista. Hyvin varusteltuja ja arvokkaita ja uusia taloja käytetään paljon, mutta pieniä eläkeläisten kohteita vähän. Jälkimmäisiä ei juuri käytetä talvisin, ja niille tasajako merkitsee suurta tiemaksua. Miksi näiden, usein jo eläköityneiden, tulisi kustantaa varakkaimpien kakkosasuntojen talvikäyttöä?

Auraksista tulee helposti lähes puolet kaikista tienpidon kustannuksista. Yksinkertaisinta olisi eritellä ja jakaa tämä kustannuserä aurauspalveluja käyttäville. Metsänomistajat tarvitsevat aurauksia vain poikkeuksellisesti ja silloin, kun tehdään talvihakkuita. Tavallisesti ne katetaan puukaupan tuloilla.

Tiekunta valitsee tieisännän tai tämän tueksi hoitokunnan. Kuka tahansa osakas tai ulkopuolinen voi tulle valituksi. Tienpito kaikkine vaiheineen ja osaamisineen ei käy kuin itsestään. Se vaatii osaamista ja peruskoulutusta. Metsäalan opintoihin sisältyvät myös metsätiet. Parhaiten tähän sopisivat metsänhoitoyhdistysten ammattilaiset, sillä he tuntevat paikkakuntien erityispiirteet, alan urakoijat ja metsänomistajat. Siitäkin olisi hyötyä, ettei tieisännöitsijä itse olisi tien osakkaana. Silloin vältyttäisiin kiusallisesta jääviydestä etuja ja kustannuksia jaettaessa. TIKO-tieisännöitsijäkoulutusta järjestetään edelleen myös ensi vuonna. Samoin Maanmittauslaitos on laatinut sivuille suosituksia ja yksityistielakien tulkintoja.

Kirjoittaja on metsänomistaja Kauniaisista.