TAIVAAN TULET ISKEVÄT KIPINÄÄ LAPIN ELÄMYS- TEOLLISUUDELLE

Lappi lumoaa

Palomiehet heittelevät palavia paperi- ja tuohitolloja ikkunoista sisään ja vasta sitten leimahtaa. Useita tunteja kestänyt jännitys tiivistyy. Liekit alkavat nuolla talon seiniä, sireeni ulvoo, räiskyy ja rätisee. Kaiken yllä nostokurjen nokassa kameramies Heikki Pihkonen ikuistaa. Kuvataan Taivaan tulia, sananmukaisesti.

Tulipalokohtausta on valmisteltu useita päiviä. Kemijärven vapaapalokunnan porukka on raivannut autiotalon ympäristöä, jotta tuli ei pääsisi karkaamaan ja palokunta joutuisi tositoimiin. Tuotantotiimi käy ennen h-hetkeä läpi koko kamera-ajon. Ensin on vielä kerran tsekattava kuvauksellinen puoli ja kaadettava muutama ylimääräinen puu, jotta panoraama vaaramai-

semasta tulipaloon avautuu esteettömästi.

Kemijärven VPK:n puheenjohtaja Juhani Rankinen ja apulaisohjaaja Anne Syrjä kertaavat tapahtumat porukan turvallisuus mielessään. Kaikki komennetaan turvarajojen taakse. Rankista huolettaa se, ettei tuli karkaa. Syrjää taas se, että kaikki sujuu suunnitellusti. Kun palo syttyy, on enää turha huudella: Poikki!

Kuvaaja Ari Hellman siirtyy kuvausauton tarkkaamoon, ohjaaja Kari Väänänen polttelee sikaria keskittyneen näköisenä. Näyttelijät värjöttelevät koleassa illassa. Odotellaan ja heitetään herjaa.

Vajaassa puolessa tunnissa kohtaus on kuvattu. Palomiehet jatkavat sammutusta, ja tuotantotiimi alkaa keräillä kamppeitaan. Taivaalle nousee kostean harmaata savua. Kaikki ovat punaposkisia ja hikisiä – ja tietysti helpottuneita, kun kaikki sujui hyvin.

Tuotantotiimi on siirtynyt samana päivänä jo kolmanteen kuvauspaikkaan. Aamupäivällä kuvattiin tilanne, jossa sarjan katsojille tuttu neljän kopla rähjäsi karaokevuoronsa kanssa. Iltapäivällä toisessa ravintolassa kuvattiin kohtaus, jossa kaupunginjohtaja Sinikka Strömin (Sari Havas) äiti (Saara Pakkasvirta) valaisi tyttärelleen elämän perusarvoja.

Elokuvan purkittaminen on jatkuvaa odottelua, jonka aikana näyttelijät viihdyttävät toisiaan vitsailemalla. Hulivili Jetsua näyttelevä Ilkka Heiskanen on tässä elementissään. Eikä ihme, sillä samalla sekunnilla, kun apulaisohjaaja Syrjä huutaa: käy, hänen on oltava niin sopertelevassa kännissä, että tuskin pystyssä pysyy. Saman toistoa kolme tuntia, sillä kohtaus kuvataan monesta eri kulmasta.

Edellisenä iltana on kuvattu karaokekohtausta, jota muistellaan hilpeinä. ”Vedänkö hopeisen kuun vai suoraan käteen”, joku kyselee.

Tulipalon jälkeen iltakymmenen maissa kuvataan vielä neljäs kohtaus hiljaisella Kemijärven torilla. Takana on kellonympärys odottelua ja toimintaa.

Inarissa vuonna 1953 syntynyt näyttelijä ja ohjaaja Kari Väänänen vietti kouluvuotensa Kemijärvellä ja asui siellä Tohmon kylässä mummonsa kanssa.

”Vuonna 2001 matkustin Kemijärvelle serkkuni 50-vuotispäiville, ja tällä reissulla virisi idea kotiseutuaiheisesta tv-sarjasta, jonka menestys yllätti itsenikin”, Kari Väänänen kertoo.

Hän käsikirjoitti ensimmäiset 12 osaa yhdessä kirjailija Timo Parvelan kanssa. Sarjaa kuvattiin Kemijärvellä ja osin Pelkosenniemellä lokakuusta 2005 lokakuuhun 2006. Se esitettiin Ylen kakkoskanavalla keväällä 2007. Ensimmäinen osa keräsi 950 000 katsojaa, ja yleisömenestys säilyi yhtä suurena alusta loppuun.

Nyt työn alla olevat 12 osaa Kari Väänänen on kirjoittanut yksin. Kuvaukset alkoivat huhtikuussa ja jatkuvat ensi vuoden kevättalveen asti. Sarja esitetään televisiossa syksyllä 2010.

Juonta Väänänen ei luonnollisesti voi paljastaa. ”Sen voin kertoa, että alkupuoli kehittelee kolmea mysteeriä, jotka sitten kietoutuvat loppuosissa yhteen”, Väänänen sanoo.

Ensimmäiset 12 osaa kertoivat naispoliisi Rauni Väänäsen (Ria Kataja) paluusta töihin kotiseudulleen huolehtimaan ikääntyneestä isästään (Risto Salmi). Nimismies Kauko Junnia esittää Väänänen itse. Keskeinen rooli on myös Raunin työtoverilla Aimo Peltoniemellä (Kari Kietäväinen).

”Kyläkapakassa päätöikseen juopotellut neljän kopla Lötjönen, Röhkö, Jetsu, Nilkki (Erkki Hetta, Pekka Heikkinen, Ilkka Heiskanen, Tommi Eronen) nousee jatkotarinassa suurempaan rooliin”, Väänänen valaisee.

Ensimmäisessä osassa kehittyneet ihmissuhteet jatkuvat, ja mukaan tulee myös uusia tyyppejä ja näyttelijöitä kuten Taneli Mäkelä, Kristiina Elstelä ja Saara Pakkasvirta. Sarjan näyttelijöistä suuri osa on helsinkiläisiä, tamperelaisia ja rovaniemeläisiä ammattilaisia. Avustajina nähdään paljon paikkakuntalaisia.

Ranualainen Mäntykustannus on julkaissut ensimmäisen jakson kirjailija-dramaturgi Miisa Lindénin toimittamana romaanina tänä vuonna. Sarjan kiitellyn tunnusmusiikin on säveltänyt Ismo Alanko. Sanoitettuna nimikappale löytyy levyltä Ismo Alanko Teholla.

Kari Väänänen on muuttanut perheineen pysyvästi Kemijärvelle. Hänen elokuvasuunnitelmansa eivät suinkaan rajoitu Taivaan tuliin.

”Lappi kokonaisuutena on loistava ympäristö niin elokuville kuin muillekin tuotannoille kuten mainoskuvauksille. Itä- ja Koillis-Lapilla, Tunturi-Lapilla, Rovaniemen seudulla ja Tornionjokilaaksolla on oma maisemallinen ja kulttuurinen erityisluonteensa.”

Yhteistyöstä Lapin elokuvakomission kanssa Väänänen on innostunut. ”Luetteloimme kaikki vanhat pihapiirit, talot, erämaat, tiet, tunturit, kosket, putoukset, padot, radat… Kaiken mahdollisen, mikä vain voi kiinnostaa elokuvantekijää, kaikki mikä on ainutlaatuista täällä. Sitten kartoitetaan millaisia palveluja, kuljetuskalustoa ja rekvisiittavarastoja täältä löytyy.”

Tästä kaikesta on tarkoitus tehdä tietopankki, joka pannaan nettiin. ”Komission kautta sitten hälytetään ulkomaiset ja tietysti kotimaiset tekijät katsomaan, josko sieltä löytyisi heille sopivaa ja kiinnostavaa. Ryhdymme myymään tätä kuvausseutuna. Komissiossa on yhdyshenkilöt, jotka vastaavat tiedusteluihin. Totta kai seuraamme alaa myös niin päin, että millaisia koti- ja ulkomaisia tuotantoja on suunnitteilla ja tekeillä ja otamme aktiivisesti yhteyttä”, Väänänen innostuu.

Hän muistuttaa myös, että Taivaan tulien myötä Kemijärvi on vetänyt puoleensa elokuvamatkailijoita. ”Aika harva suomalainen jättää käymättä Hollywoodissa, jos vierailee Los Angelesissa.”

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen (LEO) kehityspäällikkö Anna Häkkinen kertoo, että Lapin elokuvakomission perustaminen on Brysselin viimeistä puumerkkiä vaille valmis.

”Elokuvakomissio on perustettu Lapin maakuntaliiton vetämänä, ja siitä tulee kolmivuotinen EU-rahoitteinen hanke. Suomessa on jo kaksi komissiota. Oulussa toimi Pohjois-Suomen komissio, ja sitä hallinnoi Pohjoinen Elokuvamediasäätiö. Itä-Suomen komissio toimii Joensuussa, ja sitä vetää paikallinen ammattikorkeakoulu. Lapin hallintomalli ratkaistaan sitten aikanaan”, hän kertoo.

Sana komissio kalskahtaa suomalaisen korvaan jykevän byrokraattiselta. Häkkisen mukaan sitä on kuitenkin järkevää käyttää, koska englanninkielinen hakutermi film commission antaa Googlessa kaksi miljoonaa osumaa.

”Komissio-käytäntö on syntynyt aikoinaan Yhdysvalloissa. Komissiot ovat julkisesti rahoitettuja palveluorganisaatiota, jotka nostavat kunkin seudun mahdollisuuksia audiovisuaalisessa tuotannossa. Ne eivät perinteisesti laskuta palveluistaan, vaan hyöty tulee siitä, että toteutuvat tuotannot työllistävät paikallisia alan yrityksiä. Esimerkiksi jokaisessa USA:n osavaltiossa on oma komissio ja monissa useitakin”, Häkkinen kertoo.

LEO on tehnyt yhdessä Sodankylän elokuvakeskuksen kanssa vuoden kestäneen esiselvityksen, jossa on kartoitettu Lapin läänin koko tähänastinen tuotanto viimeisen kolmen vuoden ajalta.

”Kartoituksen perusteella on tiettyjä paikkoja, joihin nimenomaan mainoskuvauksia tuodaan jatkuvasti. Kilpisjärvellä kuvataan säännöllisesti. Inarinjärven jää voi edustaa merenjäätä. Se lienee maailman eteläisin järvi, jonka kattaa niin paksu jää, että sinne voidaan ajaa kuorma-autoilla ja viedä muuta kuvauksissa tarvittavaa raskasta kalustoa riskittömästi.

Tunturi ja tundramaisemaa löytyy jokaisesta tunturikeskuksesta. Tenojokilaakso muodostaa myös ainutlaatuisen maiseman”, Häkkinen kertoo.

”Lapin ainutlaatuisuus kuvauspaikkana piilee siinä, että täällä hotellista tundralle pääsee puolessa tunnissa. Kuvausryhmille hyvät asuinolot ovat tärkeitä. Kun luomme tämän luonnonrikkauden päälle kattavan palveluverkoston, kysyntä kasvaa varmasti”, Häkkinen uskoo.

Kunhan byrokratian kuviot selviävät, niin Lapin komissio lanseerataan kansainvälisesti lokakuun alkupuolella. ”Tuotamme nettisivuja ja muuta materiaaleja. Kutsumme tänne tuotannoista päättäviä avainhenkilöitä ja olemme näkyvillä keskeisissä tapahtumissa. Olimme jo mukana suomalaisten tuottajien järjestämässä tilaisuudessa Cannesin mainoselokuva-

festareilla hyvällä menestyksellä”, Häkkinen kertoo.

Rovaniemellä on yli 20 vuotta sitten kuvattu kohtauksia muutamiin kansainvälisiin suurtuotantoihin. Tunnetuin lienee 1981 valmistunut Reds, jonka pääosissa nähtiin Warren Beatty ja Diane Keaton. Siihen kuvattiin Rovaniemellä talvinen kohtaus siperialaisella asemalla. John Turgessin Kotka on laskeutunut -elokuvassa Rovanie-

men asema markkeerasi varsovalaista asemaa vuonna 1976. Elokuvan pääosissa nähtiin Donald Sutherland, Michael Caine ja Robert Duval.

Viime talven menestyselokuva Joulutarina kuvattiin pääosin Levillä Kittilässä. Lappi esiintyy tuotantopaikkana myös tuoreissa elokuvissa Juna-

linnut (Saksa), Historiaa tehdään öisin sekä Rikos ja rakkaus.

Lappi lumoaa

Lappi on loistava ympäristö niin elokuville kuin muillekin tuotannoille. Eri alueilla on oma maisemallinen ja kulttuurinen luonteensa.

Lappi lumoaa

Kun palo

syttyy, on enää turha huudella: Poikki!

Lappi lumoaa

Leo luo Lapin elämyksistä

kilpailukykyä

LEO on lyhenne sanoista: Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus.

LEO yhdistää elämystalouden toimialat: matkailun, muotoilun, sisällöntuotannon sekä viihde- ja kulttuurituotannon.

LEOn tavoitteena on tarjota erinomaiset kotimaiset ja kansainväliset verkostot elämysteollisuuden kehittämiseksi.

www.leofinland.fi

www.arktistavimmaa.org.