Miehittämätön traktori pian arkipäivää

Pääministeri Juha Sipilä aiheutti hiljattain pienen kohun sanomalla, että miljoona suomalaista pitäisi kouluttaa uudelleen tekoälyn soveltajiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Hänen mielestään Suomesta on tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi.

Sipilä nosti yhdeksi osoitukseksi suomalaisosaamisesta Muonion älytien, jonka Liikennevirasto rakennutti edistämään tieliikenteen automaatiota ja turvallista liikkumista.

Tuntuu siltä, että tekoälystä puhutaan nyt koko ajan ja kaikkialla. Suomeen perustettiin maaliskuussa jopa maailmanhistorian ensimmäinen tekoälyyn ja sen käyttöön panostava poliittinen liike, Koneälypuolue.

Tekoälyn kehittämisessä, robotiikassa ja automaatiossa nähdään paljon mahdollisuuksia. Tunnelma on kuin teollisen vallankumouksen kynnyksellä yli 200 vuotta sitten.

Yhtä lailla ilmassa on myös paljon uhkakuvia. Robottien pelätään muun muassa vievän työn ihmisiltä. Tältä uhalta ei ole täysin turvassa oikein kukaan – oli kyse sitten tehtaan työläisestä tai pitkälle koulutetusta lääkäristä.

Vieläkin pahempia pelkoja on lietsottu: tietokoneiden uskotaan voivan kehittää itsenäisen tietoisuuden ja ottaa vallan ihmisiltä. Kun ihmistä paremmin ajattelevat koneet kerran syrjäyttävät ihmisen, ei paluuta asiantuntijoiden mukaan välttämättä enää ole.

Media maalailee mielellään kauhukuvia, mutta ehkä suurin uhka tässä vaiheessa lienee se, että keinoälyn ja robotiikan tarjoamat mahdollisuudet jätetään hyödyntämättä.

Itsenäisesti ajattelevaan tekoälyyn on vielä matkaa. Nyt ollaan pitkälti vielä siinä vaiheessa, että koneälyyn pohjautuvia ratkaisuja yritetään hyödyntää yksittäisissä sovelluksissa.

Koska Nokian ja muiden it-alan edelläkävijöiden ansiosta Suomessa on alan osaamista, meillä voi olla myös oikeasti mahdollisuuksia yltää keinoälyn sovelluksissa aivan kärkimaiden joukkoon.

Maatalous ei ole tälläkään saralla jälkijunassa, sillä automatiikkaa ja robotiikkaa on hyödynnetty tiloilla jo pitkään.

Ensimmäinen lypsyrobotti otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2000. Nyt robotti lypsää lehmät jo yli 700 tilalla. Uusista navetoista lähes kolmessa neljästä siirrytään automaattilypsyyn.

Ruokintarobotteja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Uusissa navetoissa tai sikaloissa ei puhuta enää vain roboteista vaan kokonaan automatisoiduista ruokintajärjestelmistä.

Pellolla voi pian kulkea traktori ilman kuljettajaa. Pariisin maatalousmessuilla viime vuonna kuvatuin kohde oli automaattinen traktori, jossa joukko sensoreita ja kameroita ohjasi sen reittiä.

Itsenäisesti kulkeva traktori voi olla arkipäivää jo muutamien vuosien päästä.

Metsässä nähtäneen taas miehittämätön hakkuukone, tai omaa metsää voi päästä tutkailemaan tietokoneen ruudulta kolmiulotteisesti. Hakattavista puista voi näin päättää olohuoneen sohvalta käsin.

Tekoälyn yhä laajempi hyödyntäminen muokkaa väistämättä työelämää, mutta se ei ole välttämättä pahasta.

Koneiden tehtäväksi tulevaisuudessa jäänevät ainakin kaikki rutiininomaiset työt, sillä koneet tekevät ne ihmistä paremmin ja nopeammin. Ihmisellekin jää silti tehtävää – toivottavasti yhä mielekkäämpää ja palkitsevampaa.