KASSAN BAARI KOKOAA KYLÄN
Jos haluat jotain lähellesi, tee se itse, uskotaan Tohmajärven Tikkalan kylässä. Kylälle perustettiin yhteiseksi olohuoneeksi oma baari, Kassan Baari. Kyläbaarin perustaneelle osuuskunnalle maalaisuus ei ole kirosana, vaan voimavara.
Kotona kylässä
Osuuskunta sopivan demokraattinen
Kotona kylässä
Kassan baari, lukee tiilitalon katolla ja pihalla on pystyssä heinäseipäitä. Mikäs paikka tämä oikein on?
”Minä kutsuisin tätä maaseuturavintolaksi”, sanoo Kassan Baarin kiteeläinen ravintolapäällikkö ja osuuskunta Tikkalan Kassan jäsen Anu Parviainen hetken pohdittuaan.
”Ei tätä kyllä voi oikein maaseuturavintolaksi kutsua. Ravintola herättää monissa ihmisissä mielikuvia paikasta, missä tarjoillaan ruokaa”, toteaa tikkalalainen Mia Rouvinen, osuuskunta Tikkalan Kassan hallituksen puheenjohtaja.
”Mutta ei kapakkakaan ole hyvä nimitys. Minä sanoisin, että tämä on maaseutubaari”, jatkaa Rouvinen.
On Tohmajärven Tikkalan kylällä ollut ennenkin baari. Vielä 1990-luvulla olutta siemailtiin Tikkalan Baarissa, samoissa tiloissa missä Kassan Baari nykyään toimii A-oikeuksin. Liikehuoneisto sijaitsee aivan valtatie 6:n varrella.
Baarin naapurissa on viime vuoden vappuna avattu kyläkauppa Veskun Valinta. Veskun Valinnan kauppias on myös osuuskunnan jäsen.
”Ehdimme jahkailla baarin perustamista jonkin aikaa. Kaupan perustaminen oli oikeastaan se viimeinen sysäys. Jos joku on niin hullu, että avaa kylälle kaupan, niin pitihän tänne se baarikin perustaa”, kuvailee Rouvinen baarin perustamistunnelmia.
Tukijoita ympäri maata
Kassan Baaria pyörittää osuuskunta Tikkalan Kassa, jonka osuusmaksu on 500 euroa. Osuuksia voi hankkia niin monta kuin haluaa, mutta lisäosuudet eivät tuo lisää valtaa, sillä jokaisella osuuskunnan jäsenellä on yksi ääni.
Osuuskunta perustettiin helmikuussa, ja baari avattiin juhannuksena.
Jäseniä osuuskunnalla on tällä hetkellä vajaa 50 ja osuuksia on ostettu noin 60. Nimi Kassan Baari juontaa juurensa Tikkalan aikoinaan vahvaan osuuskassatoimintaan. Baarissa on 85 asiakaspaikkaa sisällä ja 45 terassilla.
Perustajajäsenet pitivät osuuskuntaa sopivimpana yritysmuotona kyläyhteisöön demokraattisuutensa vuoksi. ”Osakeyhtiö tuntui liian bisnesmäiseltä. Sen verran pitää olla kuitenkin bisnesmäinen, että tappiota baarin ei ole tarkoitus tuottaa”, toteaa Parviainen.
Vastaavia tarjoilijoita baariin on palkattu kolme. Osuuskunnan jäsenet tekevät vain talkoohommia.
Kylälle tarvittiin yhteinen olohuone
Kolmannes osuuskunnan jäsenistä asuu muualla kuin Tikkalassa. Heitä löytyy niin Vantaalta, Sysmästä, Lahdesta kuin Kiteeltäkin. Kassan Baarilla on myös julkisuudesta tuttuja jäseniä, kuten Nightwishin Tuomas Holopainen ja Kotiteollisuuden jäsenet.
”Toiminta ei ole liian sisäsiittoista, kun väkeä on muualtakin kuin vain yhdeltä kylältä”, tokaisee Parviainen.
Tikkalan kylällä on noin 400 asukasta. Matkaa Joensuuhun kertyy 30 kilometriä. Tulipalossa tuhoutuneen Tikkalan koulun tilalle rakennettu uusi koulu on ollut vetovoimatekijä. Kunnan ja yksityisten myymät tontit ovat saaneet nuoria perheitä muuttamaan kylälle ja rakentamaan talon.
”Kun minä kävin Tikkalan koulua, oppilaita oli 12. Nyt heitä on 42”, kertoo syntyperäinen tikkalalainen maitotilan isäntä Marko Manninen.
Manninen liittyi vaimonsa Anun kanssa osuuskunnan jäseniksi kuukausi ennen baarin avajaisia.
Mannisten kaksi vuotta sitten valmistuneessa lämpimässä pihatossa lehmiä on 45 ja nuorta karjaa saman verran. Tilan työt sekä lapset Paavo, Unna ja Akseli ovat pitäneet Manniset baarin avajaisten jälkeen sen verran kiireisinä, ettei baarissa ole juuri ehditty istua.
”Yhtenä lauantaina kävi kuitenkin niin hyvin, että meillä oli lomittaja ja vettä tuli taivaan täydeltä eikä pellolle päässyt, joten silloin oli tultava baariin”, kertoo Marko.
Kassan Baarissa on alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien lisäksi myytävänä myös sekä suolaista että makeaa purtavaa.
Anu Manninen oli nimennyt osuuskunnan jäsenhakemuksessa leipomisen yhdeksi osaamisalueekseen. Rouvinen kertoo, että he ehtivät etsiä jonkin aikaa sopivaa toimittajaa leipomuksille, ennen kuin Anu löydettiin hommaan. Hän leipoo kahdesti viikossa baariin myytävää.
Tule sellaisena kuin olet
Rouvinen ja Parviainen pohtivat, että edes maaseutuelämään ei enää kuulu yllätyspistäytymiset naapuriin. Kodeista on tullut yhä henkilökohtaisempia saarekkeita.
”Kaipasimme kylälle paikkaa, missä voisi tavata ihmisiä, jutella ja jammailla. Joensuun keskustan ravintolat ovat 18–23-vuotiaille. Siellä pitää huutaa, jotta saa äänensä kuuluviin”, sanoo Rouvinen.
”Ehkä aika oli kypsä tällaiselle paikalle myös siksi, että meidän noin kolmekymppisten ikäluokka on tottunut tapailemaan kavereita pubeissa”, Rouvinen jatkaa.
Kassan Baarista ei haluttu nuorisomestaa, eikä humppabaaria. Sitä ei myöskään ole tarkoitettu pelkästään osuuskunnan jäsenille tai tikkalalaisille.
”Tikkala on ulospäinsuuntautunut kylä, missä kyläläisten lisäksi viihtyvät muun muassa monet mökkiläiset”, kehuu Rouvinen, joka on syntyjään kiteeläinen.
Baaria ei ole markkinoitu aivan perinteisillä tavoilla. Lehti-ilmoituksia on ollut melko vähän ja markkinoinnissa on luotettu puskaradioon sekä osuuskunnan kotisivuihin internetissä. Parviainen kertoo, että lähiseudun taksiautoilijoita on myös hyödynnetty markkinoinnissa.
”Takseilla on aina tieto baarin jami-illoista
ja esiintyjistä, joten he osaavat kertoa asiakkaille, mitä kylällä tapahtuu.”
”Jos joku on niin hullu, että avaa kylälle kaupan, niin pitäähän se baarikin perustaa.” ”Tänne voi tulla verkkarit jalassa tai metsästyskamppeet yllä.”
Rouvisen mielestä baarin perustaminen on ollut myös ekoteko. ”Nyt ei takseilla ajeta Joensuuhun asti, vaan tullaan tänne.”
Alkuperäisestä Tikkalan Baarista muistuttavat kauniit poltetusta tiilestä tehdyt seinät. Muuten sisustus on tällä hetkellä Suomen Filmiteollisuuden käsialaa, sillä kevään ja kesän aikana Tikkalan kylällä sekä baarissa kuvattiin Markku Pölösen elokuvaa Ralliraita.
Kun elokuva on saatu purkkiin, tehdään baarin sisustukseen joitain muutoksia. Muun muassa baaritiski muokataan kahdelle työntekijälle paremmin sopivaksi.
Rouvisen ja Parviaisen mukaan sisustus halutaan pitää nostalgisena, eikä baarin seiniin ripusteta panimoyhtiöiden mainosviirejä.
”Tavoitteena on, että baarissa viihtyisivät monenlaiset ihmiset. Tänne voi tulla verkkarit jalassa tai metsästyskamppeet yllä.”
Baaribisneksen koukerot eivät ole avautuneet osuuskunnan jäsenille ilman yllätyksiä. Parviainen kertoo esimerkiksi, miten avajaispäiväksi tilatut kaljat oli jostain syystä toimitettu Lieksaan ja pankkikorttipääte postiin, eivätkä kaljahanatkaan toimineet avajaisiltana ilman ongelmia.
Mutta kaikesta on selvitty huumorilla ja tulevaisuuteen tähyillään hyvillä mielin.
”Kun on riittävästi innostuneita ihmisiä, jotka uskovat asiaansa, uskaltaa tällaiseen hankkeeseen lähteä”, kiteyttää Rouvinen.
Kotona kylässä
Tikkalassa
toimitaan yhdessä
Tikkala on Tohmajärven pohjoisin kylä. Osuustoiminnalla on kylässä pitkät perinteet.
Osuuskunta Tikkalan Kassa perustettiin viime keväänä. Tikkalalaisten lisäksi mukana on myös onkamolaisia, kiteeläisiä, joensuulaisia ja lappeenrantalaisia.
Osuuskunnan tarkoituksena on virkistää ja kehittää kyläseutua yritystoiminnalla, hankkeilla ja tarvittaessa talkoilla.
Osuuskunnan pyörittämä Kassan Baari aloitti toimintansa kesäkuun lopulla.
Baari toimii samoissa tiloissa kuin 1990-luvulla ovensa sulkenut legendaarinen Tikkalan Baari.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
