Putinin Venäjästä on tulossa kovaa vauhtia diktaattorien vanhainkoti
Venäjä on viime vuosina erikoistunut kaveeraamaan hallintojen kanssa, joista muu maailma pyrkii pysymään kaukana. Onko tämä se asia, josta Venäjä nykyinen johto haluaa itsensä maailmanhistoriaan ikuistaa, kirjoittaa Eero Heinäluoma kolumnissaan.
Itärajan takana hirmuhallitsijoita odottavat toistaiseksi rauhalliset vanhuuspäivät. Kuva: Lari Lievonen13.12.202407:56
Joskus vahvoiltakin näyttävät diktatuurit sortuvat nopeasti. Näin tapahtui Persian Mohammad Reza Pahlaville, DDR:n Egon Krenzille, Romanian Nicolae Ceaucesculle, Libyan Muammar Gaddafille ja Ukrainan Viktor Janukovitsille. Samoin kävi myös Syyrian hirmuhallitsija Bashar al-Assadille viime viikonloppuna.
Venäjä on viime vuosina erikoistunut kaveeraamaan hallintojen kanssa, joista muu maailma pyrkii pysymään kaukana.
Syyrian lisäksi myös Iran, Pohjois-Korea ja Venezuela ovat löytäneet ystävänsä Venäjältä. Näitä liittolaisuuksia ovat ohjanneet ennen kaikkea vääristyneet valtapyrkimykset, yritys säilyttää Neuvostoliiton ajoilta periytyviä valtajärjestelmiä sekä tarkoituksellinen epävakauden luominen.
Syyrian vallanvaihdos tuottaa Venäjälle jälleen yhden strategisen menetyksen ja ison arvovaltatappion.
Ukrainan sotaretken viedessä Venäjän kaikki resurssit, mahdollisuuksia liittolaisten tukemiseen Syyriassa ei enää ollut. Syyrian presidentti al-Assad sai kuitenkin ennätysnopeasti turvapaikan Venäjältä.
Aikaisemmin samanlainen turvapaikka Moskovasta järjestyi Ukrainan presidentille Janukovitsille. Voikin kysyä, onko Venäjästä tulossa valtansa menettäneiden diktaattorien korkean tason vanhainkoti.
Ja onko tämä se asia, josta Venäjä nykyinen johto haluaa itsensä maailmanhistoriaan ikuistaa.
EU:n komissio antoi keskiviikkona selkeän tuen Suomen ja koko EU:n yhteisen itärajan suojaamiselle.
Kohta kolme vuotta kestänyt täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on kierros kierrokselta tullut yhä kalliimmaksi Venäjälle. Yritys estää Naton laajentumista on jo johtanut päinvastaiseen lopputulokseen Suomen ja Ruotsin hakeuduttua Natoon.
Yritys riisua Ukraina aseista on johtanut Ukrainan huomattavaan sotilaalliseen vahvistumiseen. Samalla länsimaiden pakotteet tekevät kuukausi kuukaudelta pahempaa jälkeä Venäjän taloudessa.
Inflaatio jatkuu korkealla ja Venäjän keskuspankin korot uhkaavat kaataa venäläisiä yrityksiä ennätysmäärin.
Ensi vuonna Ukrainan sodan ja turvallisuussektorin kaikki menot uhkaavat nousta 40 prosenttiin Venäjän budjetin kaikista menoista. Samaan aikaan maan talouskasvun ennakoidaan hidastuvan.
Pakotteet purevat vääjäämättä, työvoiman sekä tuotantokapasiteetin rajoja kolkutellaan.
Myös Suomelle tulee erittäin kova lasku Venäjän sotatoimista ja niiden kaikista seurauksista. Raja on kiinni ja kaikkinainen kanssakäyminen mahdotonta.
Erityisesti rajaseudut kärsivät nyt laajasti, ei yksin Suomessa, vaan kaikissa EU:n Venäjän vastaisilla rajoilla.
EU:n komissio antoi keskiviikkona selkeän tuen Suomen ja koko EU:n yhteisen itärajan suojaamiselle.
Komissio korostaa jäsenmaiden oikeutta suojautua Venäjän ja Valko-Venäjän järjestämältä välineellistetyltä maahanmuutolta, kunhan suojautuminen tapahtuu tarkkarajaisesti ja ajallisesti rajoitetusti.
EU:n itärajan tarpeet odottavat edelleen isompaa vastaantuloa komissiolta ja kaikilta EU-mailta. Suomen hallituksen pitäisi nyt ajaa yhdessä EU-parlamentin kanssa itärajan ongelmien tunnustamista ja ongelmien vakavuuden vaatimaa tukiohjelmaa.
Parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyi tällä viikolla EU:n tulevan seitsemän vuoden määrärahakehykseen liittyvään kannanottoon periaatteen unionin itäisten raja-alueiden tukiohjelmasta.
Samanlaisia kannanottoja kaivattaisiin nyt myös muilta keskeisiltä poliittisilta ryhmiltä.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
