Mielikuvamarkkinoinnilla suoranaista harhautusta
Valinnanvapautta on kokoomuksen taholta harhaanjohtavasti markkinoitu väittämällä, että valinnanvapaus jopa nelinkertaistuu. Mainostetut neljä vaihtoehtoa ovat kuitenkin jo nyt eriasteisesti käytössä.
Asiakas voi valita itselleen terveyskeskuksen, kuntien rahoittamista sairaaloista mieluisimman sekä kolmanneksi useimmilla kunnilla on jo nyt käytössään palveluseteli. Toisin sanoen jo nyt on mahdollisuus valita haluamansa erikoistason palvelu tarjolla olevista vaihtoehdoista.
Kokeiluluontoisesti on käytössä myös neljäntenä mainittu henkilökohtainen budjetti. Jos se toimii, sitä voidaan soveltaa laajemminkin.
Joten, mikä muuttuu?
Palvelusetelin nimi muutetaan asiakasseteliksi. Valitettavasti palvelusta perittävälle hinnalle ei aseteta ylärajaa, eli monopoliaseman saaville yrityksille jää mukavasti valinnanvapautta.
Uudistus oli alun perin ”raha seuraa potilasta”, mutta nimi vaihdettiin. Kukapa vastustaisi vapautta valita? Hienoilla termeillä, mielikuvamarkkinoinnilla ja sanojen uusiokäytöllä valinnanvapaus on saatu kuulostamaan todelliselta uudistukselta.
Valinnanvapautta on markkinoitu myös tasa-arvolla ja säästöillä. Tällä hetkellä maksukykyisten asiakkaiden mukana kulkeutuu 2–3 miljardia euroa yksityiselle sektorille. Valinnanvapaudessa tämäkin tullaan kustantamaan julkisin verovaroin eli kyseessä on massiivinen tulonsiirto maksukykyisille asiakkaille. Kustannukset kasvavat siis tulevaisuudessa, ja se pakottaa nostamaan asiakasmaksuja.
Valinnanvapauden väitetään myös hillitsevän kustannuksia. Kuitenkin kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus tavalla tai toisella on jo toteutettu, ovat terveysmenot suhteessa bkt:hen korkeammat kuin Suomessa. Yhdysvalloissa ne ovat kaksinkertaiset.
Hallitus puhuu Suomen mallista, mutta laskelmia tai vaikutusarviointeja asiasta ei ole. Sen sijaan, että mallia kokeiltaisiin, sitä sovelletaankin koko hyvinvointiyhteiskuntaamme kertarysäyksellä.
Valinnanvapaus kieltämättä kuulostaa hyvältä. Mutta HUS:n toimitusjohtajan mukaan palvelun tuottajan valinta ei perustu todelliseen tietoon siitä, kuka on tiedoiltaan ja taidoiltaan paras. Potilailla tällaista tietoa ei ole. Sen sijaan lääkärivalintaan vaikuttaa muun muassa se, miten helposti saa sairauslomaa, antibioottia tai unilääkettä.
Sitä paitsi henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyvä mainonta ja markkinointi vaikuttavat päätöksiimme voimakkaammin kuin tieteelliset faktat. Hyvä mainos synnyttää ajatuksen paremmasta hoidosta. Jo nyt on vaikea erottaa mainosta ja uutista.
On ikävää, jos muutosvastarinta nostetaan pöydälle, kun rohkenee arvioida kriittisesti vuosisadan suurinta muutosta, josta ei ole kokemusta saati vaikuttavuusarviointeja. Ja jota markkinoidaan mielikuvilla.
Ainoa konkreettinen muutos valinnanvapaudessa on yritysten saama julkinen rahoitus ja nousevat asiakasmaksut.
Riitta Kuismanen
Sosiaali- ja terveydenhuollon opettaja
Pirkkala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
