Kuitupinoon, energiaksi tai pikkutukiksi

Mielipide

3.2.202101:00

Kolumni

Juha Kaihlanen

Koneyrittäjät ja MTK ovat arvostelleet ankarasti kasvavaa polttohakkeen tuontia ulkomailta.

Turpeen polton vähenemisen piti lisätä kotimaisen metsähakkeen kulutusta, mutta hakeyrittäjien työt ovat vähentyneet ja kalustoa seisoo. Tämä ilmeni Koneyrittäjien hakeyrittäjille tekemän kyselyn vastauksista, joista MT uutisoi pari viikkoa sitten 22.1.

Hakeyrittäjät ja metsänomistajat ovat joutuneet pettymään kulutusennusteisiin aiemminkin.

Vuonna 2010 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus linjasi, että metsähakkeen vuotuinen kulutus kasvaa silloisesta noin viidestä miljoonasta kuutiometristä 13,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä.

Lähellekään tätä ei ole ylletty.

Metsähaketta paloi energialaitoksissa ja pientaloissa toissa vuonna hieman yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Tuonnin osuus määrästä oli viidennes.

Turpeella tuotettiin toissa vuonna energiaa 16 terawattituntia. Puuta tarvittaisiin vastaavan energiamäärän tuottamiseen noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen käytön kaksinkertaistuminen nykyisestä ei kuitenkaan ole todennäköistä, vaikka turpeen poltosta luovuttaisiin kokonaan.

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Afry totesi työ- ja elinkeinoministeriölle tehdyssä selvityksessä, että osa yhdistetyistä sähköä ja lämpöä (CHP) tuottavista laitoksista korvataan vähemmän polttoainetta kuluttavilla erillisillä lämpölaitoksilla.

Kaukolämpöverkoissa käytetään yhä enemmän teollisen kokoluokan lämpöpumppuja, jotka hyödyntävät hukkalämpöä. Osa turvelaitosten lämmöntuotannosta voidaan korvata sähköä käyttävillä lämpöpumppuratkaisuilla.

Aleneva turpeen käyttö energialaitoksissa merkitsee kuitenkin metsänomistajille kasvavaa pieniläpimittaisen puun kysyntää, ellei valtiovalta aseta puun poltolle kieltoja tai rankaise sitä verolla.

Ainespuun polton verottamisen puolesta puhui vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo MT:n kuntavaalipaneelissa 13.1.

Suurin yksittäinen kuitupuun kysyntää lisäävä hanke on Metsä Groupin Kemiin suunnittelema biotuotetehdas.

Toteutuessaan biotuotetehtaan vuotuinen puun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Lisäys nykyisen tehtaan tarpeeseen olisi 4,5 miljoonaa.

Toisaalta kuitupuun tarve papereihin vähenee, kun painopaperikoneita mitä todennäköisimmin suljetaan lähivuosina lisää.

Pieniläpimittaista puuta menee myös sahaukseen pikkutukkeina tai parruina, joiden minimilatvaläpimitta voi olla alle kymmenen senttimetriä.

Pikkutukkien perinteisiä jalostajia ovat olleet itsenäiset sahayritykset, muun muassa Keitele, Pölkky, Kuhmo, Koskisen ja Sahakuutio.

Viime vuoden lopulla Stora Enso ilmoitti (MT 9.12.), että se ryhtyy ostamaan aiempaa enemmän latvaläpimitaltaan alimmillaan 11-senttistä pikkutukkia Joensuun Uimaharjun ja Lappeenrannan Honkalahden sahoilleen.

Puukaupassa pieniläpimittaisen puun virtoja ohjaavat muun muassa päästöoikeuden hinta ja puusta jalostettavien lopputuotteiden suhdannetilanne. Verotuksella, tukiratkaisuilla ja mahdollisilla rajoituksilla voidaan kääntää tai padota virtaa.

Kaiken kaikkiaan pieniläpimittaiselle puulle näyttäisi olevan kasvavaa kysyntää. Markkina voidaan toki sekoittaa tuonnilla tai hätäisillä poliittisilla päätöksillä.