Maatalous on rauhan edellytys

Kirjoitan kolumniani tällä kertaa Kataloniasta. Poliittinen tilanne on täällä epävakaa Espanjan uudesta hallituksesta ja pääministeristä huolimatta. Monet ovat odottavalla kannalla – kuinka uusi pääministeri Sánchez suhtautuu Kataloniaan? Onko luvassa dialogia vai ei?

Eurooppa on hiljaa – komissio ei edelleenkään ole tehnyt mitään tilanteen ratkaisemiseksi. Eurooppa on epäonnistunut, erityisesti omien arvojensa puolustamisessa.

Alan menettää uskoani Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Kun se ei selvästikään ole varautunut demokratian ja sananvapauden kriiseihin Kataloniassa, onko se varautunut mihinkään muihinkaan kriiseihin? Turvapaikanhakijatilanteen kelvoton hoitaminen ei ole lisännyt uskoani unionin toimintakykyyn.

Tilanne Kataloniassa on toistaiseksi väkivallaton, mutta tämä on ainoastaan katalaanien ansioita. Vaikka Espanja pamputtaa, ovat katalaanit tottuneet edistämään asioitaan rauhanomaisesti.

Euroopan tulisi varautua erilaisiin kriisitilanteisiin ja niiden vaikutuksiin, paitsi Euroopan perusarvojen kannalta, myös esimerkiksi huoltovarmuuden osalta. Kuinka Eurooppa aikoo esimerkiksi turvata ruuantuotantonsa kriisien keskellä? Ilmastonmuutos kun on jo täällä.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan helposti haavoittuvalle ruuantuotannolle uusia haasteita, joista olemme vasta saaneet esimakua. Keski-Eurooppa on jo entistä kuumempi ja kuivempi. Viljelmien kastelua on vaikea järjestää kun vedestä on pulaa. Pohjois-Euroopalle, jossa makeasta vedestä ei ole pulaa, tämä on tietenkin mahdollisuus menestyä.

Emme mekään kuitenkaan selviä ongelmitta. Satovaihtelu on tulevaisuudessa entistä suurempaa ja leutojen talvien takia syysviljojen talvehtiminen vaarantuu. Menneenä vuonna saimme kokea tämän. Syksy ja alkutalvi olivat leutoja ja sateisia, kevät taas aivan liian kuiva. Satovahingot olivat paikoin todella suuria.

Satovahingot eivät olisi ongelma, jos olisimme varautuneet niihin kunnollisesti. Nykyinen satovakuutusjärjestelmä sopii meille kuitenkin yhtä hyvin kuin hajuvesi lihapullaan. Se ei toimi.

Satovaihteluiden kestämiseen auttaisi myös maatalouden parempi kannattavuus, mutta viljelijät ja koko kotimainen elintarvikesektori roikkuvat löyhässä hirressä. Vaikka Atrian pihvi valittiin viime viikolla maailman parhaaksi tuotteeksi lajissaan, ei kotimaista tuotantoa arvosteta edelleenkään riittävästi.

Päinvastoin, maatalous tuntuu olevan jatkuvien hyökkäysten kohteena erityisesti vihreiden taholta. Kallion ja Punavuoren hipsteribaareissa lattea latkiessa ja avokadoa puputtaessa ei ymmärretä, että kaupungeissa kulutettava ruoka on todellakin tuotettava jossain.

Ministeri Jari Leppä on tehnyt hyvää työtä suomalaisen ruuan arvostuksen nostamiseksi ja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Myös EU:n tulisi panostaa maatalouden kannattavuuteen ja maanviljelyksen kehittämiseen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi.

On EU:n etu erityisesti kriisitilanteita silmälläpitäen, että maatalous menestyy koko unionissa. Näin erityisesti Suomen leveysasteilla, missä maatalous tulee 10–20 vuodessa olemaan helpointa makean veden hyvän saatavuuden vuoksi.

Meidän on muistettava, että ruoka ja puhdas vesi ovat perustarpeitamme. Mikäli ne uhkaavat loppua, yhteiskunta kriisiytyy. Väli-Amerikan korkeakulttuurit romahtivat aikanaan, koska ne eivät enää kyenneet huolehtimaan kansalaistensa perustarpeista. Sama kehitys on parhaillaan käynnissä Afrikassa. Meidän on yhdessä pidettävä huolta, että näin ei tapahdu Euroopassa.