Lukijalta: Kankea aluepolitiikka saa jäädä - Itä-Suomen merkitys noussut uudelle tasolle
Viitoskäytävä ja laajemmin koko Itä-Suomi on Suomen huoltovarmuuskäytävä, raaka-ainekäytävä ja turvallisuuskäytävä.
Itä-Suomen merkitys on noussut uudelle tasolle. Naton roolia Itä-Suomen aluetoimijana valmistellaan, kirjoittaa Paula Aikio-Tallgren. Kuva: Mikko NikkinenEuroopan Unioni on aikoinaan linjannut olevansa alueiden Eurooppa. Tämä perusperiaate jäi pitkälti sivuun, kun 2000-luvun globalisaation imussa unohdimme alueemme. Oli fiksua keskittää tuotantoa suuralueisiin ja etenkin Kiinaan. Arvoketjujen tehokkuus tarkoitti materiaalivirtojen siirtymistä kontteihin, maailman merille ja sieltä kulutukseen.
Venäjän hyökkäyssota ja sitä edeltänyt pandemia riisuivat naamiot tässäkin mielessä. Nyt käymme keskustelua siitä, miten varmistetaan huoltovarmuus, osaamisen säilyminen ja tuotannon kotiuttaminen Eurooppaan tai meidän tapauksessamme Suomeen. Ilmansuunnan vaihtuminen on tervetullut ja tässä on alueiden mahdollisuus.
Professori Mari Vaattovaara on todennut, että aluepolitiikkamme tuntee vaatimukset koko Suomen asuttuna pitämisestä ja kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere. Niiden välissä on tyhjiö, jota uusien kasvukäytävien toiminta tulee paikkaamaan.
Uusin ja ehkä tuntemattomin on Viitoskäytävä. Se kattaa 900 kilometrin pituisen pannan Etelä-Savosta Itä-Lappiin, halkaisee viisi maakuntaa ja 48 kuntaa. Suomen raaka-ainevarojen, kaivannaisteollisuuden ja metsätalouden arvonlisäyksestä alue kattaa yli neljänneksen.
Alueen tuotantohyödykkeet ja raaka-aineet tarvitsevat nykyistä moninkertaisen vahvemman liikenneinfran toimiakseen maksimaalisen tehokkaasti sekä sotilaallisen liikkuvuuden että yritysten näkökulmasta.
Itä-Suomen merkitys on noussut uudelle tasolle, esimerkkeinä vaikkapa Rissalan lentokenttä, Pelastusopisto ja suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus Kuopioon.
Venäjän hyökkäyssota heitti meidät keskelle eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa 1 300 kilometrin pituudelta. Tuoreessa hallitusohjelmassa on viittauksia Suomen Nato- jäsenyyden aluepoliittisiin vaikutuksiin verraten vähän, mutta Naton roolia Itä-Suomen aluetoimijana tietysti valmistellaan. Itä-Suomen merkitys on noussut uudelle tasolle, esimerkkeinä vaikkapa Rissalan lentokenttä, Pelastusopisto ja suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus Kuopioon.
Hallituksen on suunnattava panostuksia enemmän Itä-Suomeen. Ei siksi, että se alueena kaipaa vanhaa aluepoliittista tukea vaan siksi, että geopolittisesti strategisen alueen vahvistaminen on välttämätöntä. Viitoskäytävä ja laajemmin koko Itä-Suomi on Suomen huoltovarmuuskäytävä, raaka-ainekäytävä ja turvallisuuskäytävä.
Paula Aikio-Tallgren
toimitusjohtaja
Savon Yrittäjät
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
