Yliö: Tuore hake on tehokkain suomalainen biopolttoaine

Verrattaessa kierrätyksen kautta syntyvän biopolttoaineen kokonaismäärää nestepolttoaineen kokonaiskulutukseemme, saamme kuvan tulevista haasteista. Esimerkiksi ST1:n hankkiman kierrätysyhtiön keräämän vuosittaisen raaka-aine määrä 46 000 tonnia. Tämä yhtiö on merkittävä kierrätysyritys Britanniassa. Jos tämä määrä tuottaisi nettona 40 tuhatta tonnia liikennepolttoainetta vuodessa, niin se olisi noin kymmenen suuren tankkerin lastia.

Se on tietenkin hyvä lisä biopolttoainetta ja estää osaltaan fossiilista hiiltä siirtymästä pysyvästä varastostaan ilmakehään lisäämään ilmaston muutosta. Tällä toiminnallakin on kyllä oma hintansa, kun otetaan huomioon ympäristön kannalta tuotannon vaatimien laitteiden valmistaminen ja ylläpito sekä niihin liittyvä logistiikka ja muu toiminta.

Suomen liikennepolttoaineista tuotettu energia romahti vuoden 2019 luvuista noin 15 prosentti vuonna 2020 ja kasvoi taas pari prosenttia vuonna 2021. Sen arvio on noin 850 pJ (petajoulea), se sisältää bensiininä ja dieselinä noin 20 miljoonaa tonnia. Tuo edellä esitetty biopolttoaine olisi pari tuhannesosaa kulutuksesta. Tämä osoittaa edessämme olevan suuria haasteita nestemäisen polttoaineen korvaamisessa ja siihen onkin kiinnitettävä huomiota, jos talous alkaisi kasvaa.

Nykyinen maailmantilanne osoittaa energiariippuvuuden hajottamisen useammalle taholle olevan hyvä asia. Lisäksi liikennepolttoaineeksi soveltuvaa raaka-ainetta ei pitäisi käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Suomessa Neste jalostaa raakaöljyä ja muut nestemäisten polttoaineiden jakelijat käyttävät osittain näitä tuotteita, mutta tuovat myös muualta. Muualla jalostetut tuotteet eivät tuota jalostuksessa tehtävän työn kautta tuloja Suomeen, eikä menetystä voida vapaakaupan maailmassa kompensoida helposti.

Kuitenkin öljytuotteiden – kuten polttoöljyn – hintaa voidaan säädellä verotuksella ja siten ohjata esimerkiksi kotimaista tuorehaketta korvaamaan nestemäisiä polttoaineita.

Tuore hake on tehokkain suomalainen biopolttoaine oikein poltettuna. Se voi tuottaa jopa 30 prosenttia enemmän energiaa kuin kuivahake, kun myös hukkalämpö käytetään hyväksi. Tämä onnistuu helpommin tuorehakkeesta tulevan kosteamman savukaasun avulla.

Suuremmissa laitoksissa voidaan tuottaa lämpöä ja myös sähköä liikennekäyttöön. Pienempien (maatilamittakaavan) laitosten kehitys on käynnissä, mutta niissä on vielä tutkimustyötä ennen kuin kaikkina vuodenaikoina metsästä suoraan polttoon menevä hake toimii. Tämä lisäisi kuitenkin omavaraisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja riippumattomuutta kriisitilanteissa.

Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan suuri haaste. Tästä vastuussa ovat lämpöä sitovat aineet, kuten metaani ja muut pelkistyneet muun muassa mikrobien tuottamat kaasut. Hapettuneista kaasuista hiilidioksidi (CO2) ja vesi vaikuttavat suurilla pitoisuuksillaan.

Veden määrä ilmassa määräytyy lämpötilan mukaan, kun se höyrystyy ja lämmin ilma voi sisältää enemmän vettä, ja siten lämpöä voi sitoutua enemmän lämpimään kosteaan ilmaan. Niinpä mitä lämpimämpi ilma on, sitä enemmän siihen höyrystyy vettä, joka taas sitoo lisää lämpöä ilmaan. Tämä itseään ruokkiva kierre onkin vaikeampi pysäyttää kuin pelkkä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tai rehevöitymisen tuottamien muiden kasvihuonekaasujen rajoittaminen, jotka kuitenkin ovat aloittaneet kierteen.

Metsiimme jää vuosittain noin yhdeksän miljoonaa kuutiota ”turhaan” lahoavaa puuta, kun tästä kokonaismäärästä on jo vähennetty lakisääteinen luonnon monimuotoisuuden turvaava määrä.

Tämä lahoaminen tuottaa ainakin saman määrän kasvihuonekaasuja ilmakehään kuin jos se poltettaisiin. Se vastaa yli kolmen miljoonan polttomoottorisen henkilöauton vuosittaisia päästöjä. Ilmaston muutoksen kannalta asia on siten merkittävä.

Energian hinnan kohotessa esimerkiksi nuoren metsän kunnostuksen tai vastaava hukkapuu pitäisi hyödyntää paremmin. Se on yksi merkittävä tekijä nestemäisten polttoaineiden suorassa säästämisessä ja välillisesti sähköntuotannon kautta. Se tuottaa myös paikallisen työn, omavaraisuuden ja muiden hyötyjen kautta vaurautta koko maahan.

Raimo Timonen

dosentti

Helsingin yliopisto

(Ilma- ja palamisen kemia)

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Tuore hake on tehokkain suomalainen biopolttoaine oikein poltettuna.