Kääntääkö Irma Trumpin pään?

Mielipide

15.9.201702:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Tuhoisaa jälkeä Miamissa tehneen hirmumyrsky Irman vaikutuksia seurattiin laajasti kansainvälisessä mediassa. Päähuomio kiinnittyi inhimilliseen tuhoon ja arviolta 200 miljardin dollarin taloudellisiin menetyksiin.

Liian vähän mediassa on kiinnitetty huomiota peräkkäisten Yhdysvaltoja kurittaneiden hurrikaanien syntyyn. Ilmastonmuutos on presidentti Donald Trumpin Yhdysvalloille edelleen arka asia.

Selvimmin kysymyksen Irman ja ilmastonmuutoksen yhteydestä toi esille Miamin pormestari Tomas Regalado. Jos tämä ei ole ilmastonmuutos, en tiedä, mikä on, Miami Heraldin haastattelema pormestari totesi kaupunkinsa tuhon kynnyksellä.

Regalado on Trumpin tavoin republikaani. Siihen miesten yhtäläisyydet sitten päätyvätkin. Erityisesti tällä hetkellä.

Kuten tunnettua Trump ei ole ilmastonmuutoksen vaikutuksia tunnustanut. Hänen tuellaan toimii myös Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA:n uusi johto. Virastoa johtava Scott Pruitt on ollut haluton puhumaan myrskyn syistä ja seurauksista nyt. Hänen mukaansa tämänkin keskustelun aika tulee, mutta myöhemmin (Yle 10.9.).

Tätä keskustelua odottavat paitsi Regalado, myös tuhoalueen muut pormestarit ja kotinsa menettäneet ihmiset. Lisäksi tämän amerikkalaisen yhteiskunnallisen keskustelun tuloksista olemme kiinnostuneet me muutkin.

Yhdysvaltain poliittisen johdon välinpitämättömyys ilmaston lämpenemisestä koskee tässä vaiheessa ennen kaikkea amerikkalaisia itseään. Yhdysvallat on niin suuri teollinen toimija, että sen energiaratkaisut vaikuttavat globaalisti myös muihin maihin.

Tässä vaiheessa on epäselvää, kääntääkö hirmumyrsky Irma edeltäjineen Trumpin pään ja palaako Yhdysvallat muun maailman tavoin Pariisin ilmastokokouksessa sovittujen periaatteiden taakse.

Edelleen merien lämpenemisen ja hirmumyrskyjen synnyn yhteys on sen verran epäselvä, että Trump voi tämän kiistää, mutta paine kasvaa myös Yhdysvalloissa.

Paine kasvaa myös meillä Suomessa. Täällä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei enää juuri kiistetä. Metsien hiilinielukeskustelujenkin osalta erimielisyyttä oli lähinnä aikajänteestä, keinoista ja yhteiskunnan kokonaisedusta, kun ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseen ryhdytään.

Poikkeuksellisen sateinen syksy on asiasta hyvä muistutus. Vaikka Suomen lämpötila nousee vääjäämättä, se ei tarkoita välttämättä lämmintä kesää ja leutoja talvia. Se voi tarkoittaa yhtä hyvin sateista kesää, sateista syksyä ja vetistä talvea.

Ongelmat viljan korjaamisessa voivat yleistyä. Samoin tavat viljellä maata ja hoitaa metsiä saattavat hyvinkin muuttua. Ilmastonmuutos tekee ruuan tuotannon mahdottomaksi monissa osissa Afrikkaa jo muutamassa vuosikymmenessä. Samalla se korostaa meidän velvollisuuttamme pitää peltomme kunnossa ihmisten ruokkimiseksi.

Myös Trump kumppaneineen joutuu nöyrtymään ilmaston edessä. Meidän kannattaa käyttää tämä aika hyväksi ja sopeutua tulevaan. Maaseudulla on tulevaisuudessa iso rooli. Se tuottaa samaan aikaan ruokaa, puutuotteita ja sitoo hiiltä.

Kaupungit eivät tähän pysty.